Kulttuuri Riihimäki

Kino Sammolla on värikäs historia

Riihimäen kaupunginkirjaston Teema-tiistai avaa elokuvateatterin menneisyyttä.
Riihimäellä sijaitseva Kino Sampo on esillä Teema-tiistaissa. Kuva: Terho Aalto
Riihimäellä sijaitseva Kino Sampo on esillä Teema-tiistaissa. Kuva: Terho Aalto

Kino Sampo Riihimäellä on yksi Suomen vanhimmista edelleen toiminnassa olevista elokuvateattereista. 103-vuotiaan Kino Sammon historia on esillä tiistai-iltana Riihimäen kaupunginkirjaston Teema-tiistaissa.

Elokuvateatterin ja nuorisoteatterin vaiheista kertovat klo 17.30 alkavassa tilaisuudessa elokuvakulttuuriyhdistyksen varapuheenjohtaja Reijo Kurkela, Riihimäen nuorisoteatterin rehtori Sanna Saarela sekä Riihimäen kaupungin suunnitteluarkkitehti Outi Jääskeläinen.

Kino Sampo aloitti toimintansa 1917. Tuohon aikaan elokuvaesitykset olivat kabareemaisia iltoja, joissa lyhyiden filmipätkien lomassa esiintyivät sirkuslaiset, kuplettilaulajat ja tanssijat.

 

Elokuvien kulta-aikana Kino Sampoa pyörittivät elokuva-alan isot nimet Abel Adams, T.J. Särkkä ja Fredi Kamras.

1980-luvulla elokuvissakäynti väheni. Kino Sammon toiminta päättyi joulukuussa 1986. Riihimäen kaupunki kuitenkin lunasti talon, jossa käynnistyi seuraavana syksynä elokuvakerho.

Laman alkaessa kaupunki ei halunnut lähteä laajoihin peruskorjauksiin. Kino Sammon tontilla oli varaus seitsemänkerroksiselle liikerakennukselle. Kansanliike ja nuorisoteatteri pelastivat rakennuksen.

– Vuodesta 1991 lähtien elokuvayhdistys ja nuorisoteatteri ovat toimineet sulassa sovussa yhdessä. Teatteri ja elokuva ovat jälleen yhdessä, kuten talon alkuvuosina, Reijo Kurkela kertoi 2017 elokuvateatterin satavuotisjutussa Hämeen Sanomissa. HÄSA

Päivän lehti

20.2.2020