Kulttuuri

Konserttiarvio: Take 6 tarjoili funkkaavaa joulua

Take 6. Claude V. McKnight III, Mark Kibble, David Thomas, Joey Kibble, Khristian Dentley, Alvin Chea. Verkatehdas 10.12.
Take 6 tarjoili vauhtia ja hyvää tuulta. Kuva: John Shyloski
Take 6 tarjoili vauhtia ja hyvää tuulta. Kuva: John Shyloski

Käsittämätön suosio ja menestys muuttuivat käsitettäviksi, kun oli tilaisuus kuulla Take 6 -yhtyettä Verkatehtaan lavalla. Vuonna 1980 kvartetiksi perustettu lauluyhtye on saavuttanut jokseenkin kaiken mahdollisen ensimmäisen levynsä kahdesta Grammy-palkinnosta alkaen.

Sittemmin sekstettinä esiintynyt Take 6 yhdistelee musiikissaan erilaisia tyylejä jazzista pop-musiikkiin ja bluesiin. Funk on hyvin vahvasti esillä.

 

Lähestyvä joulu löi leimansa illan kappaleisiin. We wish you a merry christmas, Let it snow ja moni muu suomalaisillekin kuulijoille tuttu sävelmä kuultiin yleisön suureksi iloksi.

Klassisista joululauluista Mendelssohnin Enkellaulu kajahtaa oli mukana jo kohta 30 vuotta sitten julkaistulla joululevyllä; se on yksi suosituimmista kappaleista. I’ll be home for christmas tehosi taas.

Tunnistettavuuden rajamailla oli muun muassa Makeishaltiattaren tanssi Tšaikovskin Pähkinänsärkijä-baletista. Hyvä sovitus.

Take 6 sovittaakin laulunsa monipuolisiksi, mutta useimmiten hyvin mutkikkaiksi. Kun laulajien taito sen sallii, sehän on vain hienoa. Joskus toki toivoisi pientä rauhoittumista melodian ja harmonian pariin. Hakkaava funk ei ole paras ratkaisu kokonaiseen konserttiin.

 

Hieman rasittavaa on sinänsä välttämätön äänen sähköinen vahvistus. Tällaisella basson korostuksella sekin puuduttaa, niin tyylinmukaista ja vaikuttavaa kuin onkin kuulla matalimpien sävelien jyrinä.

Sävyt, soinnit ja nyanssien vaihtelu jäivät siis sivuseikaksi, mutta ei voi olla ihailematta yhtyeen rutiinia, joka kuitenkaan ei näy kyllästymisenä tai puolinaisena suorittamisena. Vauhtia ja hyvää tuulta, reipasta, mietittyä ja rentoudessaankin täsmällistä lavaliikuntaa tarjottiin ensi sekunneista alkaen tällä kertaa lähes loppuun asti.

Yleisö otettiin tietenkin mukaan taputtamaan ja laulamaan, ja ihmeen hyvin tähän välillä innostuttiin. Varsinaista gospelriehaa Kanta-Hämeeseen on kenenkään vaikea sytyttää.

Ylimääräisenä puoliääneen laulettu Randall Thompsonin Alleluia – siltä se kuulosti – oli yllättävä, ehkä kaiken kuullun jälkeen vähän vaisukin lopetus, mutta kaunis ja illan hengelliseen teemaan hyvin sopiva.

Päivän lehti

20.10.2020

Fingerpori

comic