Kulttuuri

Kulttuurikolumni: Tavasta toiseen

Joko taas on lauantai? Mihin se viikko hävisi? Arki ja tutut tavat ovat toki mukavia, mutta milloin viimeksi tapahtui jotakin upeaa ja mieleen jäävää? Päivät toistuvat toistensa kaltaisina ja katoavat muistista.

Tahtoisin muistaa. Haluaisin myös hillitä vuosien vierimisen nopeutta.

Rutiinit luovat turvallisuutta ja helpottavat elämää. Välillä voisi silti kokeilla uutta kulkureittiä tai parkkeeraamista lounastarjottimen kanssa totutun pöydän sijasta salin toiseen reunaan. Kesäkurssin joogaopettaja kielsi laittamasta harjoitusmattoa samaan paikkaan kuin edellisenä päivänä. Hän uskoi tavasta poikkeamisen vahvistavan hetken aistimista. Samalla kannalla ovat monet elämänhallinnan gurut.

Isot, hienot elämäntapahtumat, kuten myös onnettomuudet, sairastumiset ja kuolemat, ovat niitä asioita, joiden mukaan elämän vaiheet muistaa. Sitten on niitä muita asioita, joiden kautta tuntee olevansa elossa ja hereillä. Uusien ihmisten kohtaaminen ja ystävystyminen. Uusi harrastus. Sykähdyttävä biisi. Kirja. Matka.

Hyvä teatteriesitys tai musiikki-ilta kruunaa viikonlopun. Näyttelykäynti voi olla virkistävä tapaus keskellä viikkoa. Uusi harrastus saattaa aloittaa uuden, innostavan jakson elämässä. Voisin testata, sopisiko minulle onnellistuttavaksi kehuttu kuoroharrastus. Mutta miten harrastamiseen ja osallistumiseen löytyisi aikaa? Tapahtumalippujen hankinta ajoissa tahtoo unohtua ja kiinnostavat jutut menevät ohi.

Uusien hyvien tapojen omaksuminen on paras aloittaa pienin askelin. Vanhan rutiinin kylkeen voi liittää uuden niin, että se sopii aikatauluihin ja päivärytmiin. Parhaiten uudistuminen onnistuu muuttamalla olosuhteita. Muiden haastaminen mukaan vahvistaa uusien tapojen juurtumista.

Jos vaikka ottaisi tavaksi käydä kahvilassa lauantaina ennen saunavuoroa. Kutsuisi mukaan ystäviä. Heidän kanssaan voisi jutustelun lisäksi suunnitella tuleville viikoille virkistäviä rientoja.

Tilattaisiin saman tien liput teatteriin, konserttiin tai tapahtumaan. Voitaisiin jopa osallistua tapahtumiin tekijöinä. Esimerkiksi juuri nyt riihimäkeläiset voivat hakea esiintyjiksi Riihimäen teatterin One Next To Me -tanssiteokseen. Siihen etsitään eri-ikäisiä ihmisiä, eikä tarvitse olla tanssija.

Tämä kevät voisi olla aikaa, jota myöhemmin muistelee hyvillä mielin: silloin alkoivat virkistävät tempaukset! Joka viikko tehtiin yhdessä jotakin pientä luovaa tai piristävän hullua, ja osallistuttiin havahduttaviin juttuihin. Vähintään kerran kuussa palkittiin itseämme jollakin erityistapahtumalla.

Ruuhkavuosiin ja rutiinien sekaan mahdutettiin keväästä lähtien elämyksiä ja ikimuistoisia hetkiä taiteen ja kulttuurin parissa.