Kulttuuri

Kuvataidearvio: Piilotetut kasvot kertovat vieraantumisesta

Katri Yli-Erkkilä: Vieraantuneet. Galleria Kone, Hämeenlinnan Verkatehdas, 25.8. saakka.
Teoksessa #metoo näkyvä käsi muodostaa rajaa tarkoittavan viittoman. Kuva: Katri Yli-Erkkilä
Teoksessa #metoo näkyvä käsi muodostaa rajaa tarkoittavan viittoman. Kuva: Katri Yli-Erkkilä

Galleria Koneessa on esillä elokuussa seinäjokelaisen taiteilijan Katri Yli-Erkkilän valokuvateoksia.

Näyttelyssä Vieraantuneet galleriatilan täyttävät ilmavasti ripustetut, viileän tyylikkäät valokuvat. Tyylikkyydestä huolimatta näyttelyssä on vakava sisältö: nimensä mukaisesti Yli-Erkkilän näyttelyn valokuvat käsittelevät vieraantumista.

Taiteilija käsittelee teoksissaan vieraantumisen teemaa hyvin laaja-alaisesti: se voi olla vieraantumista itsestä, toisista ihmisistä, luonnosta, yhteiskunnasta ja niin edelleen.

Yli-Erkkilän valokuvissa vieraantumisen monia muotoja edustavat ihmishahmot, joiden kasvoja ei näy. Kasvot ovat joko peitettyjä tai hahmo on kuvattu niin, että kasvot näkyvät vain puoliksi, silmät jäävät kuvan ulkopuolelle.

Näin on esimerkiksi teoksissa Koivu ja Mänty, joissa muotokuvamaisesti poseeraavien naishahmojen kasvot leikkautuvat kahtia kuvan yläreunassa, jättäen näin ollen naiset katsojalle tunnistamattomiksi – toisin sanoen vieraiksi.

Ikään kuin välikappaleena

Taiteilija toimii itse valokuviensa mallina, mutta ei tuo sen enempää itseään tai persoonansa valokuviin mukaan, vaan toimii ennemmin valokuvissaan persoonattomana ihmishahmona, ikään kuin välikappaleena, jonka kautta viestitään katsojalle suurempia teemoja.

Teoksissa Koivu ja Mänty katsojan huomio kiinnitetään kasvojen sijaan naisten sylissä oleviin ruukkuihin, joissa kasvavat koivun ja männyn taimet. Taiteilijan kertoman mukaan puuntaimet on otettu paikoista, joista ne kuitenkin raivattaisiin pois, kuten esimerkiksi rakennustyömaalta.

Ruukuissa kasvavat taimet kommentoivat siis luonnosta vieraantumista ja ympäristön muutosta.

Suuressa osassa näyttelyn teoksia pääroolissa ovat kädet, jotka viestivät katsojalle omaa sanomaansa, kuten surua, rajaa tai kuolemaa. Kädet muodostavat kuvissa näiden sanojen viittomia.

Vaaleat kädet nousevat kuvissa esiin tummaa taustaa vasten mustiin pukeutuneiden ihmisten eleinä. Näissäkin kuvissa kasvot jäävät piiloon ja niiden sijaan kädet viestivät katsojalle eri asioita.

Teokset on myös nimetty merkityksellisesti, esimerkiksi teoksessa #metoo näkyvä käsi muodostaa rajaa tarkoittavan viittoman tai teoksessa Kantaja viittomana on nainen.

Lue myös: Hämeenlinnaan näyttelyn koonneen taiteilijan teokset vaativat ravaamista kameran takana ja kirpputoreilla – Katso video (3.8.2020)

Kolmessa teoksessa naishahmon harteilla on turkispuuhka.

Myös turkiksilla on taiteilijan valokuvissa oma merkityksensä. Yli-Erkkilän mukaan turkis roikkuu hahmojen yllä ikään kuin taakkana harteilla ja edustaa kuvissa kärsimystä.

Tämä näkökulma ei kuitenkaan välttämättä tulisi heti mieleen kuvia katsoessa.

Turkis on hahmojen yllä esimerkiksi teoksissa Koivu ja Mänty, joissa mallin muotokuvamainen poseeraus ja muu olemus vie ajatukset helposti juuri vanhoihin yläluokan muotokuviin, joissa turkispuuhka harteilla toimi ennemmin vaurauden ja aseman tunnusmerkkinä.

Selkeämmin tämä Yli-Erkkilän ajatus näkyy hieman humoristisesti nimetyssä teoksessa Hang in there!, jossa kettupuuhka roikkuu mustiin pukeutuneen naisen harteilla samalla, kun nainen tekee käsillään kuolemaa merkitsevän viittoman.

Tämä on kuitenkin ainoa kauneusvirhe muuten hyvin hiotuissa valokuvateoksissa ja näyttelyssä.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic