Kulttuuri

Kuvataidearvio: Riihimäen taidemuseossa seilataan taiteen pyhissä vesissä

Taide ja henki − Pyhät kuvat. Riihimäen taidemuseossa 31.12. saakka.
Tyko Sallisen Valamosta löytyy Marraskuun ryhmän tuttu murrettu värimaailma ja ekspressionistinen ilmaisu. Teos on esillä Riihimäen taidemuseon näyttelyssä. Kuva: Muu
Tyko Sallisen Valamosta löytyy Marraskuun ryhmän tuttu murrettu värimaailma ja ekspressionistinen ilmaisu. Teos on esillä Riihimäen taidemuseon näyttelyssä. Kuva: Muu

Loppuvuoden ajan Riihimäen taidemuseo esittelee teoksia ja historiallista esineistöä, jotka liittyvät pyhän ja henkisen teemoihin.

Kokonaisuus koostuu pääosin 1900-luvun kotimaisten taiteilijoiden teoksista, mutta näyttely tuo niiden rinnalle muun muassa buddhalaisia ja egyptiläisiä veistoksia sekä ikonitaidetta ja muuta esineistöä Aasiasta, Egyptistä ja Venäjältä. Esineet kuuluvat Riihimäen taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelmaan.

Eri kulttuureissa syntyneitä teoksia ja esineitä yhdistää hengellisyyden ja henkisyyden laaja aihepiiri, josta eri aikakausien taiteilijat ja käsityöläiset ovat tehneet omia tulkintojaan.

Näyttelyssä nähdään teoksia kymmeniltä kotimaisilta taiteilijoilta, kuten Juho Rissaselta (1873–1950), Hugo Simbergiltä (1873–1917), Pekka Haloselta (1865–1933), Ellen Thesleffiltä (1869–1954), Ingrid Ruinilta (1881–1956) ja Helene Schjerfbeckiltä (1862–1946).

Polveileva ja värikäskin katsaus

Taidemuseon yläkerrasta löytyvä kokonaisuus on runsas, polveileva ja osin värikäskin katsaus pyhän aihepiirin taiteeseen ja esineistöön.

Esillä olevat maalaukset ovat syntyneet pääosin 1900-luvun kotimaisten modernistien käsissä, mutta omista tiloistaan löytyvät esineet, ikonit ja vanhempi kristillinen maalaustaide venyttävät näyttelyn aikajännettä useiden vuosisatojen taakse.

Kotimaisen maalaustaiteen kokonaisuus pitää sisällään hyvin erilaisista taidesuuntauksista vaikutteita saaneita teoksia, joten rinnastukset luovat paikoin vahvoja kontrasteja.

Venny Soldan-Brofeldtin (1863–1945) 1800-luvun lopun herännäiskuvauksen Ateria savolaisessa talonpoikaistuvassa perinteisen realistinen ilmaisu haastaa samasta nurkkauksesta löytyvän, seuraavan vuosisadan modernistista tyylittelyä ja pelkistystä edustavan Anna Bergin (1875–1950) Madonna ja lapsi -aiheen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Muu
Tyko Sallisen Kuoropoikia.

Joukosta löytyy viime vuosisadalla työskennelleitä taiteilijoita, joiden uskonnolliset aiheet ovat saaneet suurta näkyvyyttä jo omana aikanaan.

Poleemisillakin aiheilla tutuksi tulleen Tyko Sallisen (1879–1955) esillä olevista teoksista, kuten Valamosta ja Kuoropoikia, löytyy Sallisen ympärille syntyneen Marraskuun ryhmän tuttu murrettu värimaailma ja ekspressionistinen ilmaisu.

Näyttely nostaa yhtä lailla ansiokkaasti esille tekijöitä, joiden taiteessa uskonnolliset tai henkiset aiheet ovat jääneet muiden aihepiirien varjoon. Esillä on muun muassa Aimo Kanervan (1909–1991) pelkistetyn harras Kristus – Omakuva sekä Unto Koistisen (1917–1994) ilmaisuvoimainen ja toteutukseltaan viitteellinen Kristus.

Pyhä ja henkisyys kiinnostuksen kohteena

Taide ja henki − Pyhät kuvat -näyttely paljastaa, että pyhän ja henkisyyden ulottuvuudet ovat olleet myös 1900-luvun taidegraafikoiden ja kuvanveistäjien kiinnostuksen kohteena.

Veistoskokonaisuudesta erottuvat niin Sakari Tohkan (1911–1958) barokkisen runsas ja plastinen Kolme enkeliä kuin Gunnar Uotilan (1913–1997) jäyhän tyylitelty Kristus (omakuva). Yhtä vaikuttava on näyttelyn grafiikkakooste, joka esittelee muun muassa Hugo Simbergin ikonisia kuolema-aiheita ja aikalaistaiteilijoiden, kuten Alfred William Finchin (1854–1930) ja Louis Sparren (1863–1964) kuvauksia Porvoon kirkosta.

Päivän lehti

24.9.2020

Fingerpori

comic