fbpx
Kulttuuri

Kuvataidearvio: Uusi kauneus -näyttely esittelee pohjoista kauneutta norjalaiskeräilijän silmin

Uusi kauneus – modernismin helmiä norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelmasta. Esillä Hämeenlinnan taidemuseon Lohrmann-rakennuksessa 17.10. saakka.
Elina Brotherus: Morgen i Ny-Hellesund, 2018. Kuva: Muu
Elina Brotherus: Morgen i Ny-Hellesund, 2018

Hämeenlinnan taidemuseon uuden näyttelyn myötä paikallinen taidekesä täydentyy pohjoismaisella modernismilla, nykymaalauksella ja nykyvalokuvalla.

Uusi kauneus -nimellä kulkeva kokonaisuus esittelee teoksia norjalaisen keräilijän Nicolai Tangenin kokoelmasta.

Tangen on lahjoittanut maailman suurimpana yksityisen pohjoismaisen modernin taiteen kokoelmana tunnetun kokoelmansa norjalaiselle AKO Kunststiftelse -taidesäätiölle. Runsaat 4 500 teosta käsittävä ja edelleen karttuva kokoelma saa lähitulevaisuudessa oman museonsa Norjan Kristiansandiin, mistä keräilijä itse on kotoisin.

 

Näyttelyn on kuratoinut Timo Valjakka ja se on toteutettu yhteistyössä AKO Kunststiftelsen kanssa. Näyttelyarkkitehtina on toiminut Hannele Grönlund.

Näyttelyssä nähdään teoksia pääosin toisen maailmansodan jälkeiseltä ajalta 2000-luvulle. Kokoelma sisältää myös tilausteoksia, joita edustavat näyttelyssä Elina Brotheruksen (s. 1972) Seabound-sarjan teokset.

Näyttelyyn liittyvässä julkaisussa kuraattori tiivistää kokoelman painopisteen olevan kattavuuden sijaan vahvoissa yksilöissä, jotka ovat edustettuna joko keskeisillä teoksilla tai teosryhmillä.

 

Arvio jatkuu kuvien jälkeen.

Outi Ikkala: Tuuli puissa / Wind in the Trees, 1974 Kuva: Muu
Outi Ikkala: Tuuli puissa / Wind in the Trees, 1974

 

Lohrmann-rakennuksen alakerrasta kävijä löytää Elina Brotheruksen valokuvallisia tulkintoja Nicolai Tangenin kotiseutua kuvaavista norjalaismaalauksista.

Seabound-sarjan teokset edustavat Brotherukselta tuttua vähäeleistä ilmaisua, joka syntyy väljistä maisemista ja omakuvallisista elementeistä.

Teosten lähtökohtia tuo näkyväksi niiden rinnalle ripustettu maisemamaalari Amaldus Nielsenin (1838–1932) 1800-luvun lopun romanttisrealistista tyyliä edustava maalaus Aamu Ny-Hellesundissa.

 

Erik Olson: Voisin-planet, 1927

 

Alakerran toinen osuus johdattelee ajallisesti lähemmäs Tangen-kokoelman ydintä, eli 1900-luvun pohjoismaista modernismia. Tilan pienikokoiset teokset havainnollistavat modernismin ideaaleja, kuten ajatusta taiteesta taiteen vuoksi.

Suomalaisen Otto Mäkilän Abstrakti sommitelma, islantilaisen Þorvaldur Skúlasonin samanniminen teos sekä ruotsalaisen Erik Olsonin Voisin-planet osoittavat miten modernistinen muotokieli ei tuntenut maiden rajoja.

Sama periaate konkretisoituu myös yläkerran kokonaisuudessa, jonka viivaa, väriä ja muotoa korostava visuaalisuus saa tukea harkitusta ripustuksesta ja puhuttelevasta näyttelyarkkitehtuurista.

 

Esillä on pohjoismaista modernismia, ja erityisesti sen lippulaivaksi muodostunutta abstraktia taidetta useammalta tekijältä ja vuosikymmeneltä.

Näyttäviä teosryhmiä nähdään muun muassa kotimaisen abstraktin taiteen paljon tutkituilta pioneereilta, kuten Ernst Mether-Borgströmiltä (1917–1996) ja Juhana Blomstedtilta (1937–2010).

Vähemmän kotimaista huomiota saaneista taiteilijoista erottuvat muun muassa Irma Salo Jæger (s.1928), Tor Arne (s. 1934) ja Outi Ikkala (1935–2011).

Norjaan asettuneen ja siellä arvostusta keränneen Salo Jægerin 1960-luvun maalauksissa informalismin elävät pinnat kohtaavat sopusoinnussa konkretistien suosimat geometriset tasopinnat.

Erilaisia ilmaisuja hallitsevalta Arnelta on esillä sekä 1960-luvun modernismin risteileviä muotoja ja värejä edustava Rituaali että 2000-luvulla syntynyt, informalismin periaatteita kunnioittava Maalaus.

Ikkalan esillä olevista, 1970- ja 1980-luvuilla syntyneistä maalauksista paljastuu puolestaan vapaat muodot, pitkälle työstetyt pinnat ja optiset ulottuvuudet hallinnut taitelija.

Menot