Kulttuuri Hämeenlinna

Lääninvankila saa jälleen asukkaat selleihinsä Hämeenlinnassa – Museo herää henkiin äänimaailman avulla

Vankila-museossa esille nousevat myös vankien autenttiset tarinat.
Elämyksellisyys korostuu jatkossa entisestään, lupaa Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo. – Vankila jo itsessään ruokkii ihmisten mielikuvitusta. Siinä virittyy jo tiettyyn tilaan, ja pienillä stimulaatioilla annamme ihmisten itse kokea enemmän. Kuva: Pekka Rautiainen
Elämyksellisyys korostuu jatkossa entisestään, lupaa Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo. – Vankila jo itsessään ruokkii ihmisten mielikuvitusta. Siinä virittyy jo tiettyyn tilaan, ja pienillä stimulaatioilla annamme ihmisten itse kokea enemmän. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun Kansallismuseon Vankila avautuu uudistuneena toukokuussa, siellä kuuluu entistä paremmin vankien ääni – kirjaimellisesti. Vankilamuseon uudistusta on valmisteltu yhdessä ihmisten kanssa, joilla on omakohtaista kokemusta asumisesta kiven sisässä.

– Olemme tavanneet ihmisiä, joita vankila on koskenut, myös omaisia, koska vankeusaika koskee muitakin kuin tuomittuja. Kohtaamisista on kartoitettu teemoja, joita olisi tärkeä tuoda esiin, Kansallismuseon yhteisömanageri Elisa Sarpo kertoo.

Viime vuoden kävijämäärä, vajaat 32 000, oli koko vankilamuseon ennätys, vaikka ohjat ottanut Kansallismuseo ehti tehdä vasta pieniä muutoksia ja kokeiluja.

– Tämän vuoden ajatuksena on tuoda lisää elämyksellisyyttä ja kokemuksellisuutta.

Alcatrazia ei voi ohittaa

Uudistusta on suunniteltu kaksi vuotta Suomen Kulttuurirahastolta saadun apurahan turvin. Sen tiimoilta Kansallismuseon asiantuntijat ovat käyneet muun muassa tutustumassa vankilamuseokohteisiin muualla maailmalla.

Osa heistä kävi muutamassa kohteessa Isossa-Britanniassa, ja Sarpo kollegoineen puolestaan matkusti Yhdysvaltoihin San Franciscoon Alcatrazin legendaariselle vankilasaarelle.

– Sitä ei kyllä voi ohittaa, jos tarkastelee maailman vankilamuseoita, Sarpo sanoo.

Ulkomailta mukaan tarttui muun muassa oppi, miten vaikuttava kokemus museokävijöille on mahdollisimman autenttiset äänet.

Hämeenlinnan Vankilan toiseen kerrokseen luodaan äänimaailma.

– Se on demonstraatio, miltä kuulostaa vankilassa. Herätämme vankilan henkiin eli äänimaailman avulla saamme selleihin asukkaita. Sinne tulee illuusio, että selleissä on ihmisiä ja saattaa kuulla jopa vartijan kulkevan käytävillä.

Vankilaan tulee myös interaktiivinen selli, joka muistuttaa vangin ”yksiötä”. Sen seinälle tulee kollaasi vankilasta kerätyistä seinäkirjoituksista ja piirroksista, ja avuksi otetaan tekniikkaa: kun erilaisia seinäkirjoituksia koskettaa, jokaisen takaa kuulee pienen, omanlaisensa tarinan.

Tässä kohtaa kuvaan astuvat aiemmin viitatut vankien kertomukset.

– Siellä on autenttisia, ihmisten itse kertomia tarinoita ja sellaisia, joita on käsikirjoitettu bongaamiemme teemojen pohjalta. Ne ovat lyhyitä, kävijäystävällisiä pätkiä, joissa kuuluu ihmisen ääni.

Käsikirjoitustyössä on auttanut toimittaja Mari Lukkari.

Sarpon mukaan muutenkin selleistä halutaan riisua näyttelyitä pois ja palauttaa kävijöille mahdollisimman paljon vankilaa koettavaksi.

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Ihmiset mukaan sisältöihin

Kehitystyö olisi vielä ripeämpää ja suurempaa, jos Kulttuurirahasto olisi myöntänyt Vankilalle haetun Museovisio-apurahan. Se meni kuitenkin sivu suun.

Nyt Kansallismuseo on jaksottanut vankilamuseon uudistustyötä kolmelle vuodelle, jossa taloudellisesti isoin, kymmenien tuhansien eurojen panostus tehdään tänä keväänä.

– Toiveissa oli enemmän rahaa, mutta toisaalta kehittäminen ei ole aina rahasta kiinni. Pystymme tuomaan sisältöjä ja ottamaan ihmisiä mukaan museosisältöjen tuottamiseen. Sitä on tehty aiemminkin, mutta se on Suomessa vielä aika uusi asia, Sarpo kertoo.

Käytännössä se voisi tarkoittaa vankilamuseon toimintaa yhteiskunnallisen keskustelun alustana. Ensi vuoden teema Vankilassa onkin juuri yhteiskunnallisuus, mikä avaa Sarpon mielestä mahdollisuuksia.

– Homoseksuaalisen dekriminalisoinnista tulee 50 vuotta. Se on ollut syy joutua vankilaan, mikä on aika järkyttävää. Vielä 1950-luvulla naisten suurin syy joutua vankilaan on ollut lapsenpäästö eli abortti. On monia muitakin rikosnimikkeitä, joita ei enää onneksi ole, hän selvittää.

– Pohdimme, mikä tulevaisuudessa on asia, jota silloin kauhistellaan ja ihmetellään. Ihmisoikeudet eivät ole itsestäänselvyys, se on monien ihmisten pitkäjänteisen työn tulosta ja koko ajan keskustelun alla. HäSa

Vankila-museo avautuu 2.5. Avajaisviikonloppu 8.–9.5.

Esikuvana amerikkalaisvankilat

Nykyinen museo on entinen Hämeenlinnan lääninvankila, joka oli valmistuessaan vuonna 1871 Suomen ensimmäinen sellivankila.

Esikuvana toiminnan alussa olivat amerikkalaisvankilat, joissa sellit ryhmiteltiin keskikäytävän molemmin puolin, kun aiemmin vangit olivat asuneet yhteismakuusaleissa.

Hämeenlinnan kuritushuoneeksikin kutsutussa vankilassa ovat olleet monet historiassa tunnetut rikolliset, kuten murhamies Matti Haapoja ja puukkojunkkarit Isoo-Antti ja Rannanjärvi. Linnan naisvangeista tunnetuimpia olivat runoilija Elvi Sinervo ja unisaarnaaja Maria Åkerblom.

Myös Hämeen linna toimi vankilana 1830-luvulta vuoteen 1972.

Toiminta lääninvankilassa päättyi vuonna 1993, jolloin viimeiset vangit siirrettiin Kylmäkoskelle valmistuneeseen vankilaan.

Vankila muutettiin museoksi, jota ylläpiti Hämeenlinnan kaupunki. Vuodet 2014–2017 vankilamuseo oli remontissa. Nykyisin museota ylläpitää Kansallismuseo ja kohteen nimi on Vankila.

Lähde: Museon verkkosivut

Lue lisää:

Hämeenlinnan kirje: Kävijäennätykset paukkuvat Hämeen linnalla ensi kesänä – Tulossa upea näyttely ja uusittu Vankila (23.2.2020)

Kaupungilta valtiolle siirtynyt Vankila nousi heti yleisön suosikiksi – kaikkien aikojen kävijäennätys (3.1.2020)

Tervetuloa Vankilaan – Museossa on luvassa suuria uudistuksia: Toteutuuko myös K18-huone? (1.5.2019)

Hämeen linnan museokauppa palaa alkukeväästä vartiotupaan – uudistettu Vankilamuseo tavoittelee kokemuksellisuutta (2.1.2019)

Päivän lehti

7.4.2020