Kulttuuri Janakkala

Laurinmäen torpparimuseon torppari Aatu heräsi henkiin AR-sovelluksen avulla

AR- ja VR-teknologiasta on tullut museoissa arkipäivää.
Petra Taljan suunnatessa tabletin kohti Laurinmäen navetan lattiaa ilmestyy näytölle Aatu hevosensa kanssa. Kuva: Pekka Rautiainen
Petra Taljan suunnatessa tabletin kohti Laurinmäen navetan lattiaa ilmestyy näytölle Aatu hevosensa kanssa. Kuva: Pekka Rautiainen

Laurinmäen torpparimuseon opas Petra Talja suuntaa tabletin kameran vanhan navettarakennuksen lattialle asetettuun tunnisteeseen. Tabletin näytölle ilmestyvät hevosta pitelevät mies ja nainen. Sitten mies alkaa kertoa elämästään torpparina.

Kyse ei ole kummituksista tai muusta yliluonnollisesta, vaan museon uudesta lisätystä todellisuudesta eli AR-sovelluksesta. Sovelluksen avulla torpparimuseon rakennukset heräävät henkiin niissä asuneiden henkilöiden kautta.

Janakkala seurasi Hämeenlinnan esimerkkiä

Janakkalan kulttuurituottaja Anna-Milla Vainio kertoo idean lähteneen liikkeelle Hämeenlinnassa toteutetusta vastaavasta sovelluksesta.

– Ajattelin, että sellainen voisi olla hauskaa toteuttaa täälläkin, koska torpparimuseoon liittyy erilaisia tarinoita, Vainio kertoo.

Hämeenlinnan virtuaalinen historia (nyk. Hämeenlinna AR) on viime kesänä julkaistu AR-sovellus, joka kertoo Hämeenlinnan historiasta erilaisen video- ja kuvamateriaalin avulla. AR-teknologiaa on käytetty myös Hämeen linnassa, missä sovellus esitteli elämää 1500-luvulta.

Torpparimuseolla on sovelluksen avulla tällä hetkellä nähtävillä kaksi hahmoa. Torppari-Aatun lisäksi yleisö voi tutustua Hetan mökin asukkaaseen Hetaan.

Vainio kertoo Janakkalan saaneen Museovirastolta 7 000 euron tuen hankkeelle. Tarkoitus on vielä laajentaa sisältöjä sekä torpparimuseolla että Janakkalassa ylipäätään.

– Olemme suunnitelleet torpparimuseolle kolmatta hahmoa, jonka yhteydessä haluaisimme hyödyntää musiikkia. Hän voisi olla esimerkiksi kanteleensoittaja.

Museot kehityksen etunenässä

AR- ja VR-teknologioiden hyödyntäminen museoissa on kasvanut jo jonkinlaiseksi standardiksi.

– Etenkin isoissa ja uusituissa museoissa. Teknologioiden avulla voi avata asioita ja tarjota yleisölle tietoa uudella tavalla, Museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä kertoo.

Sovellukset sopivat etenkin historiallisiin ja erikoismuseoihin, joissa niiden avulla voidaan havainnollistaa esimerkiksi erilaisten esineiden käyttötarkoitusta.

Levä kertoo, että teknologiaa on hyödynnetty myös joissain taidemuseoissa. Näistä hän nostaa esimerkiksi raumalaisen Lönnströmin taidemuseon, joka on toiminut vuodesta 2016 niin sanottuna seinättömänä museona.

– Museot ovat olleet uusien teknologioiden käyttöönotossa varhain mukana, ja museoita on ollut myös erilaisten hankkeiden pilottikohteina.

Stellarionille kulttuuri on päätyö

Janakkalan AR-sovelluksen on toteuttanut iittalalainen Stellarion, joka on myös Hämeenlinnan AR-sovelluksen takana. Stellarionin toimitusjohtaja Pihla Rostedt kertoo, että heille erilaisiin kulttuurikohteisiin toteutettavat sovellukset ovat kehittyneet päätyöksi.

– Alun perin oli ajatus, että tekisimme enemmän teollisuuspuolelle, mutta siellä ollaan edelleen melko kiinni VR:ssä eli virtuaalitodellisuudessa. Me teemme tarvittaessa myös VR:ää, mutta pääasiassa keskitymme AR:ään.

Janakkalan ja Hämeenlinnan sovellukset vaativat toimiakseen vielä miljööseen sijoitetun, skannattavan kuvatunnisteen. Rostedtin mukaan teknologia on kuitenkin kehittynyt siten, että sisältöjä voi toteuttaa myös ilman tunnistetta.

Stellarion on tehnyt AR:ää myös osana taideteoksia. Esimerkiksi Hämeenlinnassa kesäkuun puolivälissä järjestetyillä StreetARt -festivaaleilla toteutettiin teoksia, joihin Stellarion lisää todellisuutta.

Hyvä renki, muttei isäntä

Laurinmäen torpparimuseolle AR on uudenlainen tapa kertoa tarinoita. Sillä saa luotua helposti ajankuvaa ja eloa tyhjiin rakennuksiin.

– Torpparimuseo on nykyään mukana myös E-museopalvelussa. Näin museoon pääsee tutustumaan talvisinkin, jolloin se ei muuten ole auki, Anna-Milla Vainio sanoo.

Kimmo Levä korostaa, että AR:n ja muun teknologian roolia museoissa ei kuitenkaan pidä liioitella.

– Virtuaalisuus tulee olemaan hyvä renki, mutta siitä ei pidä tulla isäntää.

Hän kertoo vierailleensa juuri kulttuurimatkailua käsitelleessä seminaarissa Tanskassa, missä aiheesta oli ollut puhetta.

– Ei kukaan ole ensisijaisesti kiinnostunut kulttuurikohteiden virtuaalisisällöistä, vaan itse kohteista. HÄSA

Janakkala AR

Janakkalan AR-sovellus, jossa on tällä hetkellä tarjolla lisättyä todellisuutta Laurinmäen torpparimuseoon.

Sovellus herättää historian elävöittämisen keinoin henkiin Aatu-torpparin ja Hetan mökissä asuneen Hetan.

Hahmot ovat puolifiktiivisiä.

Aatua esittää Harri Laaksonen Janakkalan teatteriseurueesta ja Hetaa historian elävöittämistä harrastava Heli Lähteenmäki. Aatun hevonen on Caramba-ori Turengin ratsastuskoululta ja hevosta Aatun kanssa pitelee ratsastuskoulun Jenny Trogen.

Sovellus on saatavilla Googlen sovelluskaupasta. Sitä voi käyttää myös museon omalla tabletilla.