Kulttuuri Hämeenlinna

Ludwig van Beethoven sävelsi mestariteoksensa lähes kuurona – Perjantaina historian merkkiteos esitetään Hämeenlinnan torilla

Taiteiden yönä noin 130 soittajaa ja laulajaa esittää Hämeenlinnan torilla Ludwig van Beethovenin yhdeksännen sinfonian. Säveltäjä tiivisti viimeiseen sinfoniaansa kaiken osaamisensa, kertoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava kanttori Heikki Seppänen.
Kanttori Heikki Seppänen johtaa orkesteria perjantaina torin lavalla. Vuonna 2017 hän toimi sinfoniaorkesterin kapellimestarina, kun Kevään rytmi esitettiin Elenia-areenassa. Kuva: Riku Hasari
Kanttori Heikki Seppänen johtaa orkesteria perjantaina torin lavalla. Vuonna 2017 hän toimi sinfoniaorkesterin kapellimestarina, kun Kevään rytmi esitettiin Elenia-areenassa. Arkistokuva: Riku Hasari

Saksalainen säveltäjä Ludwig van Beethoven on länsimaisen musiikin suurimpia säveltäjiä, mutta hän oli myös musiikin uudistaja.

Hän loi sinfonian sävellysmuodon ja käsitteen 1700- ja 1800-lukujen vaihteessa. Beethovenin ansioksi voidaan lukea myös se, että orkestereiden koko kasvoi ja tapa kirjoittaa musiikkia muuttui, arvioi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan johtava kanttori Heikki Seppänen.

– Beethoven oli omana aikanaan kuten yksi Applen perustajista Steve Jobs. Hän loi uuden tuotteen, joka levisi ympäri maailman, Seppänen kuvailee Beethovenin merkitystä länsimaiselle musiikille.

Perjantaina Hämeenlinnan torilla esitetään Beethovenin yhdeksäs sinfonia, joka jäi säveltäjän viimeiseksi sinfoniaksi. Kirkon eteen rakennetulle lavalle nousee sinfoniaorkesteri, kuoro ja neljä solistia. Yhteensä soittajia ja laulajia on noin 130.

Seppänen toimii konsertin kapellimestarina.

Esikuva isoille kuoroteoksille

Yhdeksäs sinfonia valittiin konsertissa esitettäväksi, koska se on Seppäsen mukaan Beethovenin mestariteos.

– Hän tiivisti siihen kaiken osaamisensa ja taitonsa.

Sävellys valmistui vuonna 1824. Se tunnetaan erityisesti sen viimeisestä osasta, jossa kuullaan tunnettu Friedrich Schillerin runo Oodi ilolle kuoron laulamana.

Alun perin Beethoven ei ollut ajatellut ottaa runoa sävellykseen, mutta työskentelyvaiheessa hän liitti sen sinfoniaan. Seppänen kertoo, että Beethoven oli pitkään haaveillut, että hän säveltää maailman rauhan puolesta puhuvaan runoon musiikin.


”Tämä on todella vaativaa musiikkia kuorolle, koska se liikkuu sopraanojen ja tenorien äärirajoilla.”


Sinfonia tunnetaan myös siitä, että se on ensimmäinen merkittävän säveltäjän teos, jossa kuoro ja solistit ovat tasavertaisessa asemassa instrumenttien kanssa. Siitä tulikin esikuva isoille romantiikan kauden kuoroteoksille. Kuoro ja solistit esiintyvät sinfonian viimeisessä osassa.

Beethoven oli vuonna 1823 sinfoniaa säveltäessään jo lähes kuuro. Seppänen kertoo, että yleisesti arvellaan, että teosta tehdessään Beethoven kuuli enää vain korkeimpia ja voimakkaimpia ääniä.

– Tämä on todella vaativaa musiikkia kuorolle, koska se liikkuu sopraanojen ja tenorien äärirajoilla. On arveltu, että hän olisi kuullut nämä äänet, mutta sitä ei voida todistaa.

Orkesteri harjoittelee esityksen muutamassa päivässä

Teos vaatii Seppäsen mukaan ison kuoron. Koska Hämeenlinnassa ei ole sinfoniakuoroa, se muodostettiin kahdesta hämeenlinnalaisesta sekä loppilaisesta ja riihimäkeläisestä kuorosta.

Kuorot aloittivat sinfonian yhteisharjoitukset elokuun alussa, mutta itsenäisesti ne ovat harjoitelleet teosta jo keväästä lähtien.

Konsertin orkesterina toimii Tawastia Sinfonia. Se on koottu hämeenlinnalaisista ammattisoittajista, mutta orkesteria on laajennettu muun muassa Helsingin, Tampereen ja Turun kaupunginorkesterin soittajilla.

Lue myös: Taiteiden yö tulee taas ja on lähes yhtä laaja kuin aina ennenkin – Ainoastaan Verkatehdas perunut sisätapahtumansa

Orkesteri piti ensimmäiset harjoitukset viikonloppuna. Torstaina orkesteri, kuoro ja solistit harjoittelevat ensimmäisen kerran yhdessä Seppäsen johdolla Hämeenlinnan kirkossa.

Seppänen kertoo, että ammattisoittajat eivät tarvitse montaa päivää esityksen harjoittelemiseen. Esimerkiksi jos orkesterilla on uusi konsertti torstaina, he harjoittelevat esityksen kuntoon maanantaina ja keskiviikon välillä.

– He ovat kaikki soittaneet tämän kappaleen aikaisemmin, ja se on vain yhteissoiton hitsaamista.

“Beethovenista haistaa heti hänen teoksensa”

Seppänen on soittanut itse paljon Beethovenin pianosonaatteja, ja hän pitää Ludwig van Beethovenia yhtenä suurimmista säveltäjistä.

Se tulee ilmi muun muassa sillä tavalla, että Beethovenin musiikin tunnistaa helposti. Seppäsen mukaan monien muiden säveltäjien tuotannon pystyy sijoittamaan tietylle vuosisadalle, mutta säveltäjän nimeäminen on vaikeaa.

– Beethovenista haistaa heti hänen teoksensa. Samoin on esimerkiksi Johannes Brahmsin tai Wolfgang Amadeus Mozartin kohdalla.

Seppänen odottaa, että paikalle saapuu noin 1 500 ihmistä. Tällöin ihmiset pystyvät hänen mukaansa pitämään riittävät turvavälit. Eri puolille toria on varattu hajautetusti noin 500 istumapaikkaa.

Yhteislaulua ja Beethoven-juhlakonsertti

Hämeenlinna-Vanajan seurakunta ja Hämeenlinnan Kaupunkikeskustayhdistys ry. järjestävät Taiteiden yönä 28. elokuuta kaksi konserttia Hämeenlinnan torilla.

Laula Skanssamme -yhteislaulutilaisuus kunnioittaa yhteislaulutilaisuuksia ja erityisesti ruotsalaista Allsång på Skansen -musiikkitapahtumaa, jota on esitetty Ruotsin televisiossa vuodesta 1979 lähtien. Tilaisuudessa lauletaan tuttuja, kesäisiä ja ajankohtaisia lauluja.

Musiikista vastaavat Ismo Savimäki (säestys) ja Anita Lehto (piano ja haitari). Mukana laulamassa kvartetti Vanajan mieskuorosta ja Aurorina-kuoro. Esilaulajina Krista Talikka ja Ismo Savimäki.

Beethoven 250: Sinfonia IX -juhlakonsertin musiikista vastaavat Tawastia Sinfonia, Hämeenlinnan Mieskuoro, Timotei-kuoro, Hämeenlinnan Kamarikuoro ja Gaudete. Solisteina Marjukka Tepponen (sopraano), Jenni Packalen (altto), Jussi Myllys (tenori) ja Juha Kotilainen (basso).

Laula Skanssamme alkaa perjantaina kello 18.00 ja Beethoven 250: Sinfonia IX -juhlakonsertti kello 20–22.

Jos perjantai-iltana sataa, konsertit siirretään Hämeenlinnan kirkkoon.

Juttua päivitetty 28.8.2020 klo 10.14: Korjattu Timotei-kuoron kotipaikaksi Loppi ja Gaudete-kuoron kotipaikaksi Riihimäki.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic