fbpx
Kulttuuri Hämeenlinna

Menestysromaani ei siirtynyt valkokankaalle täysin mutkattomasti - Ohjaaja Claes Olsson paljastaa, mitä kaikkea joutui jättämään pois Rikinkeltaisesta taivaasta

Kjell Westön menestysromaani muuttui elokuvaksi muutaman mutkan kautta. Esimerkiksi George Harrisonin musiikki olisi maksanut liikaa. Ohjaaja Claes Olsson paljastaa myös, miten korona puuttui peliin ja poisti suunniteltuja kohtauksia.
Rikinkeltainen taivas on ohjaaja-käsikirjoittaja Claes Olssonille jo toinen tuotanto ystävänsä Kjell Westön romaanin pohjalta. Hän toimi tuottajana 20 vuotta sitten Leijat Helsingin yllä -elokuvassa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Rikinkeltainen taivas on ohjaaja-käsikirjoittaja Claes Olssonille jo toinen tuotanto ystävänsä Kjell Westön romaanin pohjalta. Hän toimi tuottajana 20 vuotta sitten Leijat Helsingin yllä -elokuvassa. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Kun kirjailija Kjell Westön romaani Rikinkeltainen taivas ilmestyi vuonna 2017, elokuvaohjaaja Claes Olsson tiesi heti haluavansa ohjata suomenruotsalaisen tarinan rakastamisen vaikeudesta ja luokkaeroista valkokankaalle.

Sitä hän ei kuitenkaan tiennyt, että väliin tuli korona ja monta muutakin muuttujaa, jotka vaikuttivat lopullisen elokuvan sisältöön.

Westön romaani on täynnä tapahtumia, henkilöhahmoja ja aikahyppyjä, joissa riitti ohjaaja-käsikirjoittajalle pohdittavaa.

– Täytyi löytää oikea elokuvallinen rakenne, kun juonessa mennään monessa kohtaa vuosikymmeniä taaksepäin ja takaisin nykyhetkeen. Piti miettiä, mitkä henkilöt otan mukaan. Samaan rooliin oli löydettävä aina vanhempi ja nuorempi näyttelijä.

Lisäksi muutamat yksityiskohdat aiheuttivat päänvaivaa.

– Kirjailijalle on helppoa kirjoittaa, että Frejn isä kuuntelee George Harrisonia ja äiti Nat King Colea. Kun selvitimme näiden oikeuksia, ne olisivat maksaneet vähintään satatuhatta dollaria kappaleelta, Olsson paljastaa.

Hän joutui kirjoittamaan kohtaukset uusiksi. Elokuvassa äiti laulaa pojalleen tämän syntymäpäivänä karaokea ja isä kuuntelee George Harrisonin sijaan hollantilais-ruotsalaista Cornelis Vreeswijkiä.

Huvila oli sama kuin 20 vuotta sitten

Tärkeintä Olssonille oli olla uskollinen kirjan tunnelmalle ja hengelle. Helsinkiläisenä hän tunsi kaupungin talot, pihat ja kujat.

Hän valitsikin pääkuvauspaikat jo käsikirjoitusvaiheessa.

– Ranskalainen koulu Eirassa oli minulle tuttu jo omasta nuoruudestani, kaverini kävivät sitä. Munkkiniemen huvila on puolestaan hyvän ystäväni, edesmenneen Robert Pauligin kotitalo, jota kuvattiin myös Leijat Helsingin yllä -elokuvassa.

Claes Olssonille tärkeintä oli säilyttää Kjell Westön elokuvan henki ja tunnelma. KUVA: Pekka Rautiainen. 

Uusia kasvoja löytyy, kun jaksaa nähdä vaivaa

Pääroolien keski-ikäiset näyttelijät löytyivät lähipiiristä, sillä Olsson on tehnyt Frejn roolin näyttelevän Nicke Lignellin kanssa jo kuusi pitkää elokuvaa. Myös Linda Zilliacus oli itsestään selvä valinta Stellaksi. Mutta mistä löytyisi näyttelijät, jotka näyttäisivät uskottavasti heidän nuoremmilta versioiltaan? Olsson kartoitti sopivia henkilöitä kiertämällä vuonna 2018 läpi kaikki suomenruotsalaiset teatterit ja kesäteatterit.

Sannah Nedergårdin löysin Vaasan teatterin Viulunsoittaja katolla -näytelmästä. Tom Rejströmin bongasin puolestaan eräästä lyhytelokuvasta.

Olssonia häiritsee se, että kotimaisissa elokuvissa pyörii “aina samat näyttelijät”.

– Minusta on hienoa tuoda esiin uusia, nuoria tekijöitä. Luulen, että katsojankin on mukava nähdä uusia kasvoja. Lahjakkaita näyttelijöitä maasta kyllä löytyy, heitä saisi käyttää enemmän.

Nedergårdin ja Rejströmin keskinäinen kemia näkyy hyvin esimerkiksi seuraavassa kohtauksessa, joka nähdään uudessa elokuvassa.


Toppatakkitreenejä omassa puutarhassa

Rikinkeltainen taivas on sekä Nedergårdille että Rejströmille ensimmäinen pitkä elokuva. Korona vaikeutti hieman nuorten näyttelijöiden ohjaamista.

Yleensä näyttelijöiden kanssa luetaan ja puhutaan paljon ennen kuvauksia. Korona ei tätä yhdessäoloa mahdollistanut. Olsson keksi kevättalvella 2020 luovan ratkaisun.

Hän kutsui näyttelijät pareittain harjoituksiin Käpylään, oman omakotitalonsa puutarhaan.

– Siellä me tapasimme ja harjoittelimme kohtauksia toppatakit päällä. Näin myös nuoret pääsivät kiinni saman roolin aikuisnäyttelijöiden tekemisen tapaan.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Claes Olsson myöntää, että korona teki elokuvanteosta tällä kertaa normaalia raskaampaa. KUVA: Pekka Rautiainen.

Kuvausmatka Portugaliin onnistui viime hetkellä

Korona vaikutti myös elokuvan sisältöön. Romaanissa Frej matkustaa Stellan perässä Berliiniin ja näkee tämän siellä uuden miesystävän kanssa. Tätä kohtausta elokuvassa ei nähdä, koska pandemia esti matkustamisen.

– Olin jo valinnut sieltä kuvauspaikat ja näyttelijöitäkin pieniin rooleihin, mutta niistä jouduttiin luopumaan. Asia hoidetaan elokuvassa kirjeen välityksellä, Olsson kertoo.

Juonen kannalta merkittävät kohtaukset Portugalissa kuitenkin saatiin järjestymään. Olsson oli löytänyt sopivan 70-lukulaiset kalastajakylän jo vuonna 2017.

– Vaikka korona iski päälle, sanoin että meidän on pakko mennä sinne, koska elokuva menettää muuten liikaa.

Portugaliin matkustivat Suomesta syksyllä 2020 ainoastaan Olsson, Rejström sekä kuvaaja Mikael Gustafsson.

– Loput olivat portugalilaisia elokuvantekijöitä, jotka avustivat meitä. Jätimme reissun viimeiseksi, koska sen jälkeen meidän piti olla pari viikkoa karanteenissa. Pääsimme onneksi kuvaamaan osuuden juuri ennen kuin pahin pandemiavaihe Portugalissa alkoi.

Toinen Westö-projekti

Kjell Westö on yksi Suomen menestyneimpiä romaanikirjailijoita, jonka teoksia on käännetty yli 20 kielelle.

Claes Olsson tuotti jo vuonna 2001 Kjell Westön romaaniin perustuvan Leijat Helsingin yllä -elokuvan.

Kiinnostaako Westön tuotanto sinua myös jatkossa?

– Vuonna 2013 julkaistu Kangastus 38 on kiinnostanut minua jo pidempään. Olin ehkä vähän hidas liikkeissäni, ja oikeudet menivät silloin Ruotsiin. Siellä ei ole kuitenkaan syntynyt mitään, joten kun oikeudet jossain vaiheessa loppuvat, voisin miettiä asiaa uudelleen, Olsson vastaa.

Kangastus 38 -romaanissa häntä kiehtoo hyvä tarina.

– Tänä päivänä tuo 1930-luvun loppu on taas ajankohtainen, kuten myös naisen hyväksikäyttö. HÄSA

Rikinkeltainen taivas

Elokuva pohjautuu Kjell Westön samannimiseen, vuonna 2017 ilmestyneeseen romaaniin.

Ohjaaja Claes Olsson on käsikirjoittanut elokuvan yhdessä Erik Norbergin kanssa.

Päärooleissa nähdään Nicke Lignell (Frej) ja Linda Zilliacus (Stella). Nuoren Frej’n roolissa on Tom Rejström ja nuoren Stellan Sannah Nedergård.

Muissa rooleissa ovat muun muassa Pekka Strang, Wilhelm Enckell sekä Mimosa Willamo.

Elokuva tulee ensi-iltaan 5.11.

Traileri:

 

Menot