Kulttuuri Hämeenlinna

Metsäjätti sai houkuteltua Hämeenlinnassa keikkailleen Metallican mukaan valkokankaalle – "Siinä on käytetty elokuvan taikaa"

Romaanin synkempiä juttuja riisuttiin, kun Miika Nousiaisen Metsäjätti taipui elokuvaksi.
Ville Jankeri (oik.) ohjasi Metsäjätin ja Jussi Vatanen näytteli pääroolia Pasia, joka joutuu kohtaamaan menneisyytensä suuryrityksen palveluksessa. Se asettaa arvomaailman palikat uuteen asentoon, ja Pasi ajautuu työssään törmäyskurssille.Tykkään paljon Pasin monologista lehdistölle, Vatanen sanoo. Kuva: Sara Aaltio
Ville Jankeri (oik.) ohjasi Metsäjätin ja Jussi Vatanen näytteli pääroolia Pasia, joka joutuu kohtaamaan menneisyytensä suuryrityksen palveluksessa. Se asettaa arvomaailman palikat uuteen asentoon, ja Pasi ajautuu työssään törmäyskurssille. Kuva: Sara Aaltio

Jättiyhtiön kehityspäällikkö Pasi Kauppi on puun ja kuoren välissä, kun hän joutuu potkimaan vaneritehtaalta samoja kavereita, joiden kanssa potki palloa varhaisteininä kotikylän joukkueessa. Samalla Pasi tulee antaneeksi kasvot kasvottomalle suurpääomalle.

Miika Nousiaisen Metsäjätti-romaani ilmestyi yhdeksän vuotta sitten. Nyt siitä on valmistunut elokuva, ja ensi-illan alla tematiikka nousi jälleen ajankohtaiseksi.

Keskiössä on tehtaan sulkeminen – eli juuri se sama tuska, jonka kanssa juuri nyt painitaan Jämsän Kaipolassa.

– Kun itse on ollut freelancer koko ikänsä, on vaikea nähdä riippuvuutta yhdestä isosta työnantajasta, mutta ihmisten tuskan ja hädän ymmärtää, Pasia näyttelevä Jussi Vatanen sanoo.

– Harva tekee enää koko työuraa saman työnantajan palveluksessa.

 

Vatanen kiinnostui oma-aloitteisesti roolista jo pian romaanin ilmestymisen jälkeen ja ilmaisi halunsa tuottaja Risto ”Rimbo” Salomaa, joka oli nähnyt heti Metsäjätissä elokuvapotentiaalia.

– Pasilla on asiat aika hyvin, mutta menneisyyden kipupisteet ovat jääneet käsittelemättä. Puhumattomuus on taakka. Yllättävä käänne vie hänet tilanteeseen, jossa Pasi joutuu kohtaamaan historiansa, Vatanen kuvailee.

Pasin ahneen esimiehen Turon sukupuoli on vaihdettu romaanista, ja elokuvassa roolin Katariinana tekee Anu Sinisalo.

– Maailma on muuttunut aika paljon jo romaanin ilmestymisen jälkeenkin, Salomaa perustelee sitä, että elokuvan hahmoiksi haluttiin enemmän naisia.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Pasin (Jussi Vatanen) visiitti tehtaalla vakavoittaa pääluottamusmiehen (Iikka Forss) ja tehtaanjohtajan (Tommi Korpela) ilmeet. Kuva: Marek Sabogal / Solar Films
Pasin (Jussi Vatanen) visiitti tehtaalla vakavoittaa pääluottamusmiehen (Iikka Forss) ja tehtaanjohtajan (Tommi Korpela) ilmeet. Kuva: Marek Sabogal / Solar Films

 

Metsäjätti on myös tarina tehdaspaikkakunnasta ja tehtaan merkityksestä sen ihmisille, unohtamatta vanhaa porvarien ja työläisten vastakkainasettelua.

Tapahtumapaikka on kuvitteellinen Törmälä pohjoisessa Keski-Suomessa. Törmälän kylänraittia saa elokuvassa mallata lounaishämäläinen Urjala.

Ohjaaja Ville Jankeri kertoo, että halusi elokuvaan myös osion, jossa korostetaan metsäteollisuuden eli vihreän kullan historiallista merkitystä koko maan taloudelle.

– Kaikilla suomalaisilla on jonkinlainen suhde metsään.

Nousiaisen romaanissa kädessä kirjailijan tyylille uskollisesti tragiikka ja komiikka kulkevat käsi kädessä.Elokuvakäsikirjoituksen yhdessä Timo Turusen kanssa muokannut Jankeri kertoo, että valkokankaalta on jätetty pois sekä kirjan koomisuutta että sen tummia sävyjä.

– Kirjassa oli synkempiä juttuja, mutta katsoimme, että kaikki eivät olleet elokuvassa tarpeellisia.

Elokuvan loppukin on piirun kirjaa valoisampi ja onnellisempi. Sen enempää juonenkäänteitä paljastamatta voi sanoa, että suuryrityksen armottomien ratkaisujen keskellä Pasin elämänarvot muokkautuvat uusiksi. Vanha ystävyys on vaneriakin vahvempaa ja vihreää kultaakin kalliimpaa.

– Lapsuudenystäviään ei voi valita, Vatanen tiivistää.

 

Metallican musiikilla on Metsäjätti-romaanissa olennainen osansa, ja kirjassa päädytään yhtyeen keikalle Hartwall-areenalle.

Elokuvakäsikirjoituksen ensimmäisestä versiosta Metallica oli pudotettu pois, mutta kun yhdysvaltalaisbändi ilmoitti konsertoivansa Hämeenlinnan Kantolassa kesällä 2019, tuotantoryhmä päätti yrittää.

Tuottaja Salomaa kertoo, että Metallican liehittelyssä käytettiin muun muassa kirjailija Nousiaisen kirjoittamaa kirjettä.

– He suhtautuvat positiivisesti Suomea kohtaan ja hintakin oli mahdollisuuksien rajoissa.

Metallica soittaa valkokankaalla, mutta Metsäjätin työryhmä ei kuitenkaan päässyt keikalle. Elokuvassa käytetyt konserttipätkät ovat Metallican oman monikameratuotantoryhmän kuvaamia.

Pasi ja Janne ovat katsomassa keikkaa, mutta näyttelijät Vatanen ja Suominen eivät olleet Hämeenlinnassa. Otokset on kuvattu Joensuussa.

– Siinä on käytetty elokuvan taikaa, ohjaaja Jankeri sanoo.

Kuvauksissa törmättiin myös lumiongelmiin. 1980-luvulle sijoittuvien takaumien talvikohtauksissa tarvittiin lunta, mutta leuto sää sotki suunnitelmat.

Lopulta pääkaupunkiseudun hiihtoputkista ja jäähalleista kuljetettiin rekkakaupalla lunta vantaalaisen kerrostalon pihalle, että kohtaukset saatiin purkkiin. HÄSA

Miika Nousiaisen romaanin pohjalta

Elokuvan ensi-ilta: 11.9.2020

Perustuu Miika Nousiaisen romaaniin.

Ohjaus: Ville Jankeri.

Käsikirjoitus: Ville Jankeri ja Timo Turunen.

Päärooleissa: Jussi Vatanen, Hannes Suominen, Sara Soulié, Anu Sinisalo, Tommi Korpela, Anna-Riikka Rajanen ja Tomi Alatalo

Elokuvan budjetti:

1,4

miljoonaa euroa, josta Suomen elokuvasäätiön tukea 737 500 €.

Lue myös: Elokuva-arvio: Metsäjätissä saneeraaja törmää omatuntoonsa (10.9.2020)

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic