Kulttuuri Hämeenlinna

Miekkamiehen miekat ja 200 vuotta sitten hävitetty tykki saapuivat Hämeen linnaan

Intendentti Jouni Marjamäki kertoo, että linnan alkuperäinen viiri tehtiin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi. Hämäläiset olivat kerrankin etuajassa, ja siksi viirissä on vuosiluku 1782, vaikka kuningas vieraili linnassa vasta seuraavana vuonna. Kuva: Riku Hasari
Intendentti Jouni Marjamäki kertoo, että linnan alkuperäinen viiri tehtiin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi. Hämäläiset olivat kerrankin etuajassa, ja siksi viirissä on vuosiluku 1782, vaikka kuningas vieraili linnassa vasta seuraavana vuonna. Kuva: Riku Hasari

Hämeen linnan alkuperäinen tykki on palannut paikoilleen yli 200 vuoden poissaolon jälkeen. Tykki sekä vuonna 2013 Janakkalasta löytyneet miekat ovat kahden juuri avatun näyttelyn vetonauloja Hämeen linnassa.

Entisen lipunmyynnin ja museokaupan tiloihin on rakennettu näyttelykokonaisuudet, joista toinen tarjoaa aikajanan linnan historiasta 1200-luvulta 1900-luvulle. Rikkauksien Häme -osio taas esittelee sekä konkreettisia aarteita että linnan ja koko Hämeen rikasta asutus- ja kulttuurihistoriaa.

Esineistöä säilynyt vain vähän

Hämeen linnasta vastaava intendentti Jouni Marjamäki iloitsee siitä, että linnan tykki on saatu palautettua omalle paikalleen Kansallismuseon kokoelmista.

– Linnasta on säilynyt varsin vähän alkuperäistä esineistöä. Minulle itsellenikin selvisi vasta hiljattain, että tällainen tykki on ollut tallessa, Marjamäki kertoo.

Linnan tykit upotettiin Vanajaveteen vuonna 1808, kun venäläiset joukot olivat tulossa Suomeen. Kaksi tykkiä sukellettiin ylös järven pohjasta jo 1830-luvulla, ja ne kulkeutuivat Kansallismuseon kokoelmiin.

Nyt tykki on sijoitettu aitoon ampuma-aukkoon, joka tosin on muurattu myöhemmin umpeen.

Janakkalan Hakoisista vuonna 2013 löytyneet miekat ja muut haudassa olleet esineet on nyt saatu Hämeen linnaan pysyvästi. Kuva: Riku Hasari
Janakkalan Hakoisista vuonna 2013 löytyneet miekat ja muut haudassa olleet esineet on nyt saatu Hämeen linnaan pysyvästi. Kuva: Riku Hasari

Hauhon noitaveljekset ja muita tarinoita

Aikajana esittelee linnan vaiheita 1200-luvulta alkaen. Esinelöydöt on koottu aihepiireittäin, ja lisäksi jokaiselta vuosisadalta on valittu yksi tai muutama henkilö, joiden tarina kerrotaan samalla. Tekstit ovat neljällä kielellä.

– Tämä tarjoaa tiiviin koosteen linnan vuosisadoista ja ihmisistä linnassa. Tämäntyyppistä esittelyä linnassa ei aiemmin ole ollut tarjolla, Marjamäki sanoo.

Esimerkiksi 1600-luvulta mainitaan hauholaiset ”noitaveljekset” Esko ja Urbanus Niilonpoika, jotka olivat vangittuina linnassa, jota käytettiin jo tuolloin myös vankilana. Veljekset oli tuomittu noituudesta, ja he odottivat hovioikeuden päätöstä.

Veljeksistä toinen kuoli linnassa, eikä kuolinsyytä saatu selville. Siksi häntä ei haudattu, vaan ruumista säilytettiin linnan kellarissa.

Myöhemmin hovioikeus totesi veljekset syyttömiksi noituuteen, ja Esko Niilonpoika pääsi palaamaan kotikulmilleen veljensä ruumis mukanaan.

Miekat saatiin Vapriikista linnaan

Rikkauksien Häme -näyttely on rakennettu linnan kävijöiden olohuoneeksi. Tilassa voi istuskella sohvalla ja katsoa 1950-luvulla tehtyä filmiä linnan restauroinnista.

Vitriineissä on esillä alueelta tehtyjä muinaislöytöjä, kuten vuonna 2013 Hakoisista löytyneet hauta-aarteet eli niin sanotun Janakkalan miekkamiehen kaksi miekkaa ja muita esineitä. Ne olivat restauroinnin jälkeen aluksi esillä Tampereen Vapriikissa, mutta nyt ne on saatu pysyvästi Hämeen linnaan.

– Miekkamiehelle tehty dna-tutkimus paljasti, että hän on ollut paikallinen asukas. Hän on kuollut vuoden 1300 paikkeilla, mutta muun muassa toinen miekoista on ollut huomattavasti toista vanhempi, Marjamäki kertoo.

Vitriineissä on tilaa myös uusille löydöille.

Linnassa rakennetaan parhaillaan myös kolmatta uutta näyttelykokonaisuutta eli Asehuonetta. Sen on määrä valmistua elokuun alkupuolella. HÄSA

Vilkas alkuvuosi

Heinäkuu on Hämeen linnan vilkkain kuukausi, jolloin linnassa käy noin 16 000 matkailijaa.

Vuonna 2018 linnassa vieraili kaikkiaan noin 98 000 kävijää.

Tänä vuonna linnassa on kevään aikana käynyt noin 2000 matkailijaa enemmän kuin viime vuonna samana aikana.

Linnan vieraista ulkomaalaisten osuus on hieman alle 10 prosenttia.

Suurin ulkomaalaisten ryhmä ovat venäläiset matkailijat.

Ulkomaalaisten osuutta yritetään kasvattaa. Esimerkiksi Olavinlinnan kävijöistä ulkomaalaisia on 34 prosenttia.

Juuri avatussa linnan historiasta kertovassa näyttelyssä on tekstit neljällä kielellä eli suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi.

Uusia tiloja

Uusi lipunmyynti ja museokauppa avattiin aiemmin keväällä linnan vanhan Vartiotuvan tiloihin.

Nyt avatut näyttelyt on rakennettu entisen lipunmyynnin ja museokaupan tiloihin eli vanhaan Päävartioon.