Kulttuuri Hämeenlinna

Mikaela Holmbergin on pakko saada kuvata – “En osaa maalata tauluja, joten maalaan kamerallani”

Palkittu valokuvaaja Mikaela Holmberg päätyi ammattiinsa sattumalta, mutta nykyään hän ei osaa elää ilman kuvaamista.
Kuva valokuvaaja Mikaela Holmbergista.
Mikaela Holmberg muutti keväällä studionsa kotiinsa Idänpään vanhalle seuraintalolle.

Tänä keväänä valokuvaaja Mikaela Holmberg teki ison päätöksen.

Hän päätti siirtää Hämeenlinnan keskustassa 11 vuotta toimineen Bymikaelas-valokuvausstudionsa kotiinsa Idänpäänhän ja keskittyä taiteellisempaan valokuvaamiseen.

– Teen edelleen myös asiakastöitä ja yrityskuvauksia, mutta jätin perusmuotokuvat kuten hääkuvaamisen pois. Nyt pystyn keskittymään enemmän omiin projekteihini.

 

Alkusysäys pimiöstä

Holmberg päätyi valokuvaajaksi sattumalta. Hän opiskeli audiovisuaalista viestintää Helsingissä ja opintoihin kuului myös pakollinen valokuvauskurssi.

– Hurahdin siihen täysin. Silloin elettiin vielä filmiaikaa, joten kuvaaminen oli pitkälti pimiössä puuhastelua.

Holmberg ei kuitenkaan ajatellut voivansa työskennellä valokuvaajana. Hänen mielikuvansa kuvaajasta oli se koulukuvauksissa häärinyt yksinäinen mies. Naisia hän ei alalla tiennyt olevan.

Opiskelujensa jälkeen hän kuitenkin työllistyi juuri koulukuvaajaksi. Myöhemmin hän pääsi vaasalaiseen valokuvaamoon kesätyöntekijäksi.

– Ei minulla ollut mitään kokemusta valokuvaamotyöstä. Siellä menin sitten kylmiltään kuvaamaan häitä tai lasten yksivuotiskuvia. Hyvin se ilmeisesti meni, koska studio pysyi pystyssä ja sain sieltä vakipaikan.

 

Hämeenlinnasta puuttui muotokuvaamo

Kuva valokuvaaja Mikaela Holmbergista. Hän esittelee yhtä voittaneista valokuvateoksistaan. Kuva on fine art -muotokuva naisesta.
Mikaela Holmberg yhdistelee mielellään muotokuviinsa fantasiavaikutteisia ja epärealistisiakin elementtejä. Kädessään olevalla kuvalla hän voitti oman sarjansa vuoden 2018 ammattivalokuvaajien EM-kisoissa. Kuva: Esko Tuovinen

Töiden ohessa Holmberg suoritti oppisopimuksella valokuvaajan ammattitutkinnon. Valmistuttuaan hän päätyi perustamaan oman studion Hämeenlinnaan.

– En halunnut jäädä Vaasaan. Se ei tuntunut kodilta ja oli kaukana kaikesta.

Työpaikkoja valokuvaajille oli tarjolla niukasti, joten oma yritys tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

– Minulla oli jo silloin vahva halu muotokuvata. Se oli minun juttuni.

Hämeenlinnaan Holmberg päätyi pelkästään sen perusteella, että kaupungissa vaikutti olevan tilaa muotokuviin erikoituneelle valokuvaamolle.

– En tuntenut täältä ketään. Mutta se oli hyvä ratkaisu. Varsin nopeasti homma alkoi toimia.

 

Tavaramerkkinä fine art

Holmberg on edelleen muotokuvaaja. Nykyään hänet tunnetaan etenkin niin sanotusta fine art -muotokuvauksesta.

– Perinteinen muotokuva on dokumentti. Fine art -kuvan lopputulos kumpuaa enemmän valokuvaajan omasta luovuudesta, eikä sen tarvitse olla realistinen.

Kuvien toteuttamista varten Holmberg on kerännyt studiolleen erilaista rekvisiittaa. Hän kertoo idean kuviin syntyvän usein vasta kuvaustilanteessa.

– Olen oppinut luottamaan intuitiooni.

Oman kuvaamonsa lisäksi Holmberg toteuttaa itseään pukusuunnittelijaystävänsä Mirjam Lehtosen kanssa heidän yhteisessä Mörk Colletivessa. He tekevät omaehtoisia valokuvausprojekteja, joiden lopputuloksessa näkyvät fantasiavaikutteet ja tarinallisuus.

Holmberg vastaa projektien kuvauspuolesta, ja Lehtonen valmistaa kuvauksissa käytettävät puvut.

 

Harrastus ja työ

Valokuvaaminen on Holmbergille siis paljon muutakin kuin elinkeino. Hän kertoo, että hänen on yksinkertaisesti pakko saada kuvata

– Minä sekä harrastan valokuvausta että teen sitä työkseni. Elämääni ei mahdu juuri muuta.

Nykyinen tasapaino työn ja harrastuksen välillä löytyi kriisin kautta. Seitsemän yrittäjävuoden jälkeen Holmberg huomasi yhtäkkiä, ettei oikeastaan enää halunnut kuvata, vaikka pohjimmiltaan tykkäsi työstään.

– Tajusin lopulta, että olin tehnyt vuosikaudet pelkkiä asiakastöitä. En ollut saanut luoda. Kun uskalsin ottaa työni rinnalle myös omia projektejani, sain elämääni selvästi uudenlaisen balanssin ja eväitä myös työhöni.

 

Plakkarissa muun muassa EM-kulta

Holmbergin voitokas kuva Finnish Photo Awardsin klassinen muotokuva -sarjasta.

Tulevaisuudessa Holmberg toivoo voivansa keskittyä yhä enemmän taidevalokuvaukseen. Hänen haaveenaan on myös kansainvälinen ura.

– Haluaisin päästä ulkomaille kouluttamaan muita valokuvaajia, ja olenkin jo saanut kyselyjä workshopeista.

Holmberg on toiminut koko uransa ajan aktiivisesti maineensa kartuttamiseksi. Hän on osallistunut niin kansainvälisiin kuin kotimaisiin valokuvakilpailuihin.

Hänen ensimmäinen merkittävä saavutuksensa oli Vuoden muotokuvaaja -kilpailun voitto vuonna 2011. Viimeksi hän pokkasi huhtikuun lopulla kokonaiskilpailun kolmannen sijan ja klassinen muotokuva -sarjan voiton Finnish Photo Awards -kilpailussa.

– Minulle itselleni isoin saavutus on ollut vuoden 2018 kulta EM-kisojen illustrative digital art -sarjassa. Silloin voitin valokuvaajia, joita voi pitää voittamattomina. HÄSA

Mikaela Holmberg

Mitä tekee: Hämeenlinnalainen valokuvaaja, keskittynyt fine art -muotokuviin.

Perhe: Avopuoliso ja liuta eläimiä.

Unelma: “Että saisi omille taidekuvilleen tunnustusta ja hyväksynnän taidemaailmassa. En osaa maalata tauluja, joten maalaan kamerallani.”

Motto: “Ei saa antaa periksi.”

Mitä ajattelin, kun heräsin aamulla: “Mikä päivä tänään on?”

Millainen on hyvä työpäivä: “Saan vietyä listalla olevia asioita eteenpäin, vaikka lista olisi pitkäkin. Olen multitaskaaja. Se on minulle hyvä tapa tehdä töitä. Ja tietenkin, jos on joku kiva kuvaus.”

Millainen on takkuinen työpäivä: “Jos on minuuttiaikataulu, jonka päälle tulee vielä yllättäviä lisätöitä, joihin täytyy reagoida alkuperäisen aikataulun lisäksi.”