Kulttuuri Riihimäki

Museovirasto: Museoiden yhdistämisessä monta ongelmaa – Riihimäellä selvitetään kaupunginmuseon kohtaloa

Museovirasto pitäisi Riihimäen kaupunginmuseon yhdistämistä Suomen lasimuseon yhteyteen ongelmallisena. Yhdistyminen taidemuseon kanssa olisi helpompaa ja toisi synergiaetuja.
Riihimäellä on mietitty tänä syksynä kaupunginmuseon siirtoa joko lasimuseon tai taidemuseon yhteyteen. Kaupunginmuseon näyttelyä esittelee amanuenssi Päivi Yli-Karhula. Kuva: Sara Aaltio
Riihimäellä on mietitty tänä syksynä kaupunginmuseon siirtoa joko lasimuseon tai taidemuseon yhteyteen. Kaupunginmuseon näyttelyä esittelee amanuenssi Päivi Yli-Karhula. Kuvat: Sara Aaltio

Museoviraston kehittämisjohtajan Pirjo Hamarin mukaan suurimmat ongelmat museoiden yhdistämisessä liittyvät hallinnointiin, organisointiin ja rahoitukseen.

Näin olisi hänen mukaansa myös Riihimäellä, jossa kaupunki alun perin suunnitteli kaupunginmuseon siirtämistä Suomen lasimuseon yhteyteen. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta hyväksyi selvitettäväksi nyt myös taidemuseovaihtoehdon.

Kaupunginmuseon siirtosuunnitelma on herättänyt kaupunkilaiset aktiiviseen keskusteluun ja toimimaan kaupunginmuseon ja sen nykyisen rakennuksen puolesta.

Uusi museolaki uudistaa myös valtionosuusjärjestelmää

Hamari pitää erityisen ongelmallisena, jos kaupunginmuseo yhdistettäisiin lasimuseoon, koska sen asema valtakunnallisena vastuumuseona on juuri vahvistettu.

Tämä liittyy uudistettuun ja vuoden 2020 alusta voimaan astuvaan museolakiin, johon liittyy museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistaminen.

– Valtakunnalliset vastuumuseot ovat aika erilaisessa asemassa ja tehtävässä kuin kaupunkimuseot yleensä. Riihimäellä on nyt erityinen harkinnan paikka, mikä lasimuseon status kuntaylläpitäjän alaisuudessa on.

– Museoviraston näkökulmasta toivon, että valtakunnalliset vastuumuseot säilyisivät vielä omina yksikköinään, sillä se olisi teknisesti ja ohjausmielessä kaikkein selkein ratkaisu.

Museoiden yhdistämisessä kokoelmia ei välttämättä tarvitse yhdistää samoihin tiloihin. Museoviraston mukaan olennaista on, että kokoelmat on luetteloitu hyvin ja oikeat esineet löytyvät tarvittaessa helposti. Kuva Riihimäen kaupunginmuseosta, jota on suunniteltu yhdistettäväksi joko lasimuseoon tai taidemuseoon.

”Erilaisen rahoituksen yhdistäminen hankalaa”

Tällä Pirjo Hamari viittaa muun muassa siihen, että valtakunnallisten vastuumuseoiden rahoituspohja tulee ensi vuoden alusta olemaan erilainen kuin kuntien ylläpitämien ammattimaisten museoiden.

Valtakunnalliset vastuumuseot saavat sekä henkilötyövuosiin perustuvaa valtionrahoitusta että harkinnanvaraista rahoitusta, jota taas eivät saa perusvaltionosuuden piirissä olevat museot.

– Rahoituksen yhdistäminen edes jotenkin järkevästi olisi vaikeaa, jos rahoituksen määräytymisperiaatteet ovat erilaiset, Hamari painottaa.

Sekä kaupunginmuseo että taidemuseo saavat sekä vanhan että uuden museolain mukaan valtionosuutta 37 prosenttia laskennallisten henkilötyövuosien määrästä vuosittain.

Loppuosa rahoituksesta tulee ylläpitäjältä eli kaupungilta sekä museoiden omista tuotoista. Tämä yhtälö on museorahoituksen peruskuvio Suomessa.

– Sellaisten museoiden liittyminen yhteen, jotka ovat kummatkin saman ylläpitäjän hallussa ja samalla rahoituspohjalla, on ihan mahdollista, ja sitä on tapahtunutkin Suomessa. Silloin puhutaan käytännössä kaupunginmuseon ja taidemuseon yhdistymisestä, Museoviraston kehittämisjohtaja Pirjo Hamari toteaa.

”Yhdistämiskeskusteluissa pitää miettiä kunnolla, minkälaista palvelua alueelle kannattaa museotoiminnalla tarjota ja mitkä organisaatioratkaisut palvelevat parhaiten asiakkaita.”

Hamarin mukaan Suomessa on jo useita museoita, joissa taidemuseo ja kulttuurihistoriallinen museo toimivat luontevasti toistensa yhteydessä ja saavat toisistaan hyötyä.

– Emme Museovirastossa katso sitä haitaksi, että museo-organisaatiot rupeavat tekemään lähempää yhteistyötä tai jopa yhdistyvät. Ne saavat siitä synergiaetuja. Samalla henkilökunnalla voidaan saada enemmän aikaan, ja jos museoiden aukiolo lisääntyy, on asiakkaiden kannalta hyvä asia, että saavutettavuus paranee.

Peikkoja on silti ilmassa.

– Toivomme, että taustalla ei ole vain säästötavoite. Säästö, joka saadaan esimerkiksi henkilökunnan vähentämisellä, on tosi minimaalinen, mutta sillä saattaa olla todella iso vaikutus museon toimintaan ja vaikuttavuuteen.

– Yhdistämiskeskusteluissa pitää miettiä kunnolla, minkälaista palvelua alueelle kannattaa museotoiminnalla tarjota ja mitkä organisaatioratkaisut palvelevat parhaiten asiakkaita, Pirjo Hamari korostaa.

Lue myös: Riihimäellä taide- ja kaupunginmuseon yhdistämisessä nähdään etuja

Kunnat saavat itse päättää yhdistymisestä

Museovirastolla ei ole roolia museoiden yhdistämisissä. Kunnilla on niin laaja itsemääräämisoikeus Suomessa, että ne voivat järjestää oman museotoimintansa parhaaksi katsomallaan tavalla.

– Tulkinta-asioissa annamme pyydettäessä lausuntoja ja katsomme, miltä ratkaisu näyttää esimerkiksi museolain näkökulmasta.

Museoiden valtionrahoituksesta vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.

Riihimäen kaupungin museoiden johtava intendentti Helena Lindstén kieltäytyi vastaamasta Hämeen Sanomien sähköpostilla lähettämiin kysymyksiin toteamalla, että ”kysymykset ovat niin laajoja ja niihin vastaaminen on kerta kaikkiaan tällä hetkellä mahdotonta” ja että asiasta tiedotetaan museoselvityksen valmistuttua. HÄSA