fbpx
Kulttuuri Hämeenlinna

Musiikki-improvisaatio kehittää itsetuntemusta ja oppimiskykyä

Hämeenlinnassa ja Turussa asuva viulisti Kirsi-Marja Alanen perusti tänä syksynä firman, joka keskittyy kouluttamaan esimerkiksi musiikinopettajia.
Kirsi-Marja Alanen mullisti arkensa tänä syksynä aloittamalla työt Turussa ja ryhtymällä improvisaatioyrittäjäksi. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa
Kirsi-Marja Alanen mullisti arkensa tänä syksynä aloittamalla työt Turussa ja ryhtymällä improvisaatioyrittäjäksi. Kuva: Pekka Rautiainen / HäSa

Kun viulisti Kirsi-Marja Alanen aikuisena houkuteltiin kokeilemaan musiikki-improvisaatiota, kaikki hänessä harasi vastaan.

Hän oli opettajana Yhdysvalloissa Kanack School of Musical Artistry -musiikkikoulussa, ja ehdottaja oli koulun perustaja ja Creative Ability Development -improvisaatiomenetelmän kehittänyt Alice Kay Kanack.

Sibelius-Akatemiassa ja New Yorkissa Juilliard Schoolissa opiskellut Alanen oli soittajana pedantti perfektionisti. Hän ei voinut kuvitellakaan asettavansa itsensä tarkoituksella soittotilanteeseen, jossa voisi tehdä “virheitä”. Ja mitä muuta improvisaatio olisi kuin yhtä virhettä?

– Alice ehdotti, että soittaisin viulun sijaan pianoa, ja koska en osannut soittaa pianoa, ei tarvinnut pelätä virheitä. Olin tietenkin aloittelijoiden ryhmässä, jossa seuraavaksi vanhin oli kuusivuotias. Pimputin itku kurkussa, Alanen nauraa.

Innostuminen ensijärkytyksen jälkeen

CAD-metodissa on vapaasti suomennettuna kysymys luovan kyvyn kehittämisestä.

Kun Alanen pääsi ensijärkytyksestään yli, hän innostui. Hän oli jo aiemmin nähnyt koulun lapsia improvisoimassa ja ällistynyt tuloksista.

– Kanackin koulussa pienetkin lapset improvisoivat, ja kaikki soittivat todella hyvin.

Kun hän nelisen vuotta sitten muutti takaisin Suomeen, hän toi menetelmän mukanaan. Tänä syksynä hän perusti oman firman Creative Ability Development Finlandin, jonka nimissä hän opettaa CAD-menetelmää esimerkiksi soitonopettajille.

Improvisaatio ei toki ole uusi asia Suomessakaan. Klassisen musiikin puolella improvisaatio-opetuksessa ollaan kuitenkin hieman jälkijunassa. Se on kuulunut taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmaan vuodesta 2016, mutta kaikki opettajat eivät omalla taipaleellaan ole saaneet siihen välineitä.

Alanen on Suomessa ainoa, joka on saanut Alice Kanackilta vuosia henkilökohtaista opetusta.

Avaimet käteen

Improvisaatio oli olennainen osa Alasen työtä Sibelius-opiston viulunsoiton lehtorina.

Tänä syksynä hän alkoi työskennellä Turun filharmonisen orkesterin kakkosviulistina. Hän halusi kuitenkin edelleen jakaa CAD-metodia eteenpäin.

– Helpoin tapa jatkaa opettamista oli ryhtyä kevytyrittäjäksi. Nykyään en itse suostu opettamaan viulunsoittoa ilman tätä metodia.

Koulutuksia on syksyn aikana ollut jo useita. Hän on opettanut improvisaatiota ryhmille sekä läsnä että etänä.

– Tämä on avaimet käteen -tyyppinen projekti eli kuka tahansa osaa tämän jälkeen opettaa improvisaatiota.

Aivoalueet aktiivisina

Kun Alanen pääsee vauhtiin, hänen puheessaan vilisevät neurologia ja hermojen sähköimpulssit. Nuoteista soittamisen ja improvisaation ero näkyy aivoissa. Neurologien tutkimuksissa erilaiset soittamisen tavat aktivoivat eri aivoalueita.

– Improvisoidessa aivoissa on toimintaa samoilla alueilla kuin ihmisen kuvaillessa itseään. Se on minuuden alue, Alanen sanoo.

Kun soitetaan nuoteista, aktivoituu aivan eri alue. Se, jolla tulkitaan kieliä ja kommunikoidaan.

– Improvisoidessa päästään tilaan, jossa ollaan valmiita tekemään virheitä. Itsekritiikin alue deaktivoituu, ja syväoppimista tapahtuu. Samalla vahvistuu kokemus itsestä.

Kun ei soiteta valmiista nuoteista, omat mieltymykset ja valinnat alkavat tulla esiin.

– Soundi muuttuu, kun soittaessa alkaa toteuttaa itseään. Myöhemmin nuoteista soittaessa voi myös paremmin ymmärtää, mitä säveltäjä on tavoitellut.

Aluksi vain taputetaan

Kuka tahansa voi aloittaa musiikki-improvisaation. Improvisaation opettaminen on tilan antamista luovalle työlle ihmisessä itsessään, Alanen kiteyttää.

Aluksi ei tarvitse osata soittaa mitään.

– Improtunnit aloitetaan ilman soitinta, taputetaan ja läpytetään. Taputtamisesta on luovuuden kannalta yhtä paljon hyötyä kuin soittamisesta. Tarkoitus on kokeilla ja tutkia omia ideoita, kunnes tulee jotain, joka on se juttu. HÄSA

Kirsi-Marja Alanen

Viulisti ja viulunsoiton opettaja.

Kotoisin Hämeenlinnasta.

Asuu nyt Hämeenlinnassa ja Turussa.

Työskentelee Turun filharmonisessa orkesterissa viulistina.

Aiemmin toimi lehtorina Sibelius-opistossa.

Opiskellut mm. Sibelius-Akatemiassa Helsingissä ja Juilliard Schoolissa New Yorkissa.

Asui 14 vuotta Yhdysvalloissa. Toimi opettajana Kanack School of Musical Artistry -musiikkikoulussa.

Perustanut yrityksen nimeltä Creative Ability Development Finland, joka keskittyy opettamaan Creative Ability Development -menetelmää esimerkiksi musiikinopettajille.

Menot