Kulttuuri

Naisten saavutuksia kirjattiin ennen miesten nimiin – Maria Pettersson kertoi unohdettujen, rohkeiden ja jopa epäsovinnaisten naisten tarinat

Maria Petterssonin mielestä epätäydellisyys ja niin sanotut heikkoudet tekevät ihmisestä usein kiinnostavan. Hän kokosi kirjaan 108 historian unohtaman naisen tarinan.
Maria Pettersson teki parhaansa, jotta kirjan tarinat olisivat mahdollisimman todenmukaisia. – Olen jättänyt joistain tarinoista pois todella herkullisia kohtia, koska en voinut varmistaa niiden todenperäisyyttä. Kuva: Riikka Kantinkoski

Maria Pettersson innostui historiasta ja sen tarinoista jo lapsuudessa. Yksi asia häntä kuitenkin ihmetytti: miksi historiaa käsittelevissä kirjoissa on niin vähän mainintoja naisista?

– Selasin kaikki mahdolliset tietosanakirjat läpi, ja niissä oli samat kolme naista: Kleopatra, Marie Curie ja Katariina Suuri. Hyvällä tuurilla löytyi joku satunnainen Englannin kuningatar, Pettersson kertoo.

Pettersson kiinnostus historiasta on kantanut läpi teini-iän aina näihin päiviin asti. Joitain vuosia sitten hän alkoi kerätä puhelimeensa listaa kiinnostavista historiallisista naisista.

Viime kesänä hän tuumasi, että joku muukin voisi olla kiinnostunut kuulemaan näistä unohdetuista henkilöistä. Arvelu piti paikkansa. Petterssonin Twitter-päivitykset historiallisista naisista keräsivät suurta suosiota. Sitä myöten kustantaja kiinnostui ideasta.

Viime viikon keskiviikkona häneltä ilmestyy kirja Historian jännät naiset.

Lue myös: Ensimmäinen nainen – Hämeen Sanomien eläkkeelle jäänyt päätoimittaja Terttu Häkkinen on tehnyt monella tavalla historiaa

Pariskunnan tekemä työ miehen nimiin

Petterssonilla on muutama teoria, miksi historiankirjat ovat pullollaan miesten tekoja, saavutuksia ja toilailuja, mutta naiset on lähes tyystin unohdettu. Ensinnäkin historiaa on ennen kirjoitettu pitkälti sotien ja suurmiesten kautta ja naisilla on ollut näissä melko pieni rooli.

– Toinen syy saattaa olla se, että aikanaan, jos nainen teki jotain epäsovinnaista tai skandalöösiä, siitä mieluiten vaiettiin. Silloin pelättiin, että naiset saisivat näistä ideoita.

Kolmas syy saattaa olla se, että naiset ovat kyllä tehneet suuria saavutuksia ja tekoja, mutta ne on yksinkertaisesti laitettu miesten nimiin.

Pettersson kertoo, että esimerkiksi monen tieteellisen saavutuksen taustalla on ollut pariskunnan yhdessä tekemä työ, mutta lopulta saavutukset on kirjatta miehen tekemiksi.


”Saattaa olla, että osa Wolfgang Amadeuksen nimiin laitetuista sävellyksistä on ainakin osittain Maria Annan tekemiä.”


Myös taiteen saralta löytyy esimerkkejä. Petterssonin mukaan Wolfgang Amadeus Mozartin isosisko Maria Anna Mozartia pidettiin perheen parissa jopa veljeään lahjakkaampana muusikkona ja säveltäjänä. Sisarukset soittivat yhdessä kiertueilla ja Maria Annan nimi komeili konserttijulisteissa ympäri Eurooppaa siinä missä veljensäkin.

Kun Maria Anna Mozart täytti 18 vuotta, hänen perheensä totesi, ettei nuoren naisen sovi jatkaa kiertue-elämää. Näin lahjakkaan muusikon ura päättyi.

– Ei ole varmaa tietoa, mutta saattaa olla, että osa Wolfgang Amadeuksen nimiin laitetuista sävellyksistä on ainakin osittain Maria Annan tekemiä.

Vielä löytyy yksi syy. Pettersson kertoo, että esimerkiksi Hollywoodissa on vielä valloilla käsitys, että naisista tehdyt elokuvat eivät tuota niin hyvin kuin miehistä tehdyt. Asia ei hänen mukaansa ole niin yksioikoinen.

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Maria Pettersson teki parhaansa, jotta kirjan tarinat olisivat mahdollisimman todenmukaisia.
Maria Pettersson teki parhaansa, jotta kirjan tarinat olisivat mahdollisimman todenmukaisia. – Olen jättänyt joistain tarinoista pois todella herkullisia kohtia, koska en voinut varmistaa niiden todenperäisyyttä. Kuva: Riikka Kantinkoski

Heikkoudet tekevät ihmisestä usein kiinnostavan

Entä miksei Pettersson halunnut tehdä kirjaa esikuvallisista ja sankarillisista naisista?

– Suurin osa ihmisistä ei ole yksinomaan hyviä tai pahoja. Mielestäni jos halutaan antaa todenmukainen kuva historiasta ja maailmasta, siinä pitää olla kaikenlaisia naisia.

Petterssonin tärkein kriteeri henkilöjä valitessaan oli kiinnostavuus. Hän mainitsee, että usein epätäydellisyys ja niin sanotut heikkoudet tekevät ihmisistä kiinnostavia.

Esimerkiksi ranskalainen matemaatikko ja filosofi Émilie du Châtelet oli loistava tutkija, mutta hänen persoonastaan tekee mielenkiintoisen se, että hänellä oli myös uhkapeliongelma ja rakastajia ties kuinka monta. Joku valtion johtaja saattoi puolestaan olla vahva ja hyvä hallitsija, mutta yksityiselämässään suorastaan ihmishirviö.

Vaikka Pettersson on perehtynyt historiaan pienestä asti, hän yllättyi monta kertaa.

– En tiennyt esimerkiksi, että maailman ensimmäinen nimeltä tunnettu kirjailija oli nainen, ensimmäisen yliopiston on perustanut musliminainen ja että aikoinaan maailman suurinta valtiota Mongolien valtakuntaa hallitsi naispari.


”Naisten epätasa-arvoisen aseman takia koko ihmiskunta on menettänyt paljon lahjakkuutta.”


Pettersson ei pidä naisten vähäistä roolia vuosisatojen saatossa pelkästään historiallisena epäkohtana. Naisten epätasa-arvoisen aseman takia koko ihmiskunta on menettänyt paljon lahjakkuutta. Sitä on menetetty myös sen takia, että miljardit köyhyydessä elävät ihmiset eivät ole pystyneet tuomaan omaa panostaan täysimääräisesti yhteiskuntien kehittämiseen. Pettersson pitää tätä ”hirveänä tuhlauksena, johon ihmiskunnalla ei ole varaa”.

– Jos ihmislajien käytössä olisi ollut alusta asti kaikkien ihmisten nerokkuus, eikä vain yhden sukupuolen ja rikkaiden, niin missä me olisimmekaan nyt, hän pohtii.

Petterssonilla on puhelimessaan vielä toinenkin lista

Kirjan kirjoittaminen vähemmän tunnetuista henkilöistä ei ollut helppoa.

Pettersson löysi joistain naisista kirjoitettuja kirjoja ja tutkimuksia. Myös lehtien yli sadan vuoden taakse yltävistä arkistoista oli apua. Pettersson ei itse tehnyt varsinaista tutkimustyötä, mutta hän sai apua niin kotimaisilta kuin ulkomaisilta historian asiantuntijoilta.

Koska tiedon saaminen oli vaikeaa, Petterssonin piti kiinnittää paljon huomiota sen luotettavuuden arvioimiseen. Varsinkin kun sama tarina saattoi löytyä internetistä usealla eri tavalla kuvattuna.

– Olen karsinut kirjasta pois todella mielenkiintoisia henkilöitä, joista en ole pystynyt varmistamaan, ovatko jotkut heistä kerrotut asiat totta ja ovatko he ylipäätänsä olleet varmasti olemassa.

Kirjan kansiin ei ole päätynyt likimainkaan kaikki historian kiinnostavat naiset. Petterssonilla on puhelimen kätköissä vielä toinen lista, jossa on yli sata mielenkiintoista suomalaista naista. Näiden joukossa on noitanaisia, teinityttöjä, jotka tarttuivat kivääriin sisällissodassa ja laivan matkustajia, jotka ottivat laivan komentoon, kun miehistö karkasi tai heidät ammuttiin.

Pettersson ei lupaa, että näiden suomalaisten naisten tarinat päätyvät kirjaksi. Hän ei sitä tosin kielläkään.

108 värikästä tarinaa

Mikä?

Historian jännät naiset -kirja. Atena. 2020.

108 jännittävän ja mielenkiintoisen naisen tarina. Kirjassa ei kerrota vain sankarillisista naisista, vaan mukana on myös hyvin värikkäitä, paheellisia ja jopa julmia naisia. Esitellyt henkilöt ovat toimineet monilla eri aloilla, kuten tutkimusmatkailijoina, hallitsijoina, rikollisina, vakoojina tai urheilijoina.

Kirjan naiset ulkomaalaisia ja edesmenneitä.

Kuka?

Maria Pettersson on Helsingissä asuva 35-vuotias Journalisti-lehden päätoimittaja ja historiaharrastaja.

Työskennellyt Ylioppilaslehden ja City-lehden päätoimittajana, ja hänellä on ollut Yle Puheella radio-ohjelma.

Toiminut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin avustajana.

Nykyajan naisista pitää erityisen jännittävinä ja kiinnostavina Amani Ballouria, Loujain al-Hathoulia ja Sunetra Guptaa.

Kirjoista suurimman vaikutuksen häneen on tehnyt Margaret Atwoodin Orjattaresi. Viime aikoina hän on pitänyt erityisesti Anna Soudakovan kirjasta Mitä männyt näkevät ja Juhani Karilan Pienen hauen pyydystys -teoksesta.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic