Kulttuuri Hämeenlinna

Nura Farah palaa kirjoissaan Somaliaan – Kaupunkilaistyttö halusi kirjoittaa elämästä aavikolla, jotta ymmärtäisi maan historiaa

Nura Farah vieraili viime viikolla Hämeenlinnassa kirjaston järjestämässä tiaisuudessa. Hänen toinen Somalian lähihistoriasta kertova kirjansa on juuri ilmestynyt. Hän suunnittelee myös Suomeen sijoittuvien lyhyiden tarinoiden kirjoittamista. Kuva Pekka Rautiainen

Liikaa romantiikkaa.

Näin somalialaistaustaisen Nura Farahin työkaverit ovat kommentoineen hänen tuoretta kirjaansa, nimeltään Aurinkotyttö.

– Mutta minun mielestäni romantiikkaa ei voi olla liikaa, Farah sanoo nauraen.

Nura Farah vieraili perjantaina Hämeenlinnan kirjaston järjestämässä keskustelutilaisuudessa. Hän kertoi sekä kahdesta Somalian lähihistoriaan sijoittuvasta kirjastaan että omasta taustastaan.

Kirjoittaminen auttaa ymmärtämään

Farah muutti Suomeen vuonna 1993 perheensä kanssa pakoon Somalian sisällissotaa. Yläasteen tahkottuaan hän kiinnostui kemiasta ja opiskeli laborantiksi.

Reilut kymmenen vuotta sitten Farah alkoi miettiä, että jonkun pitäisi kirjoittaa kirja Somaliasta. Hän oli itse lukenut esimerkiksi Khaled Hosseinin Tuhat loistavaa aurinkoa, ja kirja toimi lopullisena kimmokkeena aloittaa oma kirjoitustyö.

– Halusin kirjoittaa Somalian historiasta, sillä halusin ymmärtää, miksi maa ajautui itsenäistymisen jälkeen sisällissotaan.

Aurinkotyttö on jatkoa viiden vuoden takaiselle Aavikon tyttäret -teokselle. Aavikon tyttäret oli naisten tarina, ja samalla siinä käsiteltiin eri klaanien välisiä taisteluita ja Somalian itsenäistymistä vuonna 1960.

– Olen kirjoittanut ajasta, josta minulla itselläni ei ole mitään kokemusta. Olen kerännyt tietoja muun muassa haastattelemalla vanhempia sukulaisiani, mutta eivät kirjani ole silti oman sukuni tarinaa.

Aurinkotyttö seuraa ensimmäisessäkin kirjassa esiintyneen Shamsun vaiheita. Se on rakkaustarina, mutta samalla Farah pohtii esimerkiksi tyttöjen ja naisten koulutukseen liittyviä kysymyksiä.

Aurinkotyttö sijoittuu 1970-luvulle, jolloin somalian kirjakieli alkoi vasta kehittyä ja maassa järjestettiin mittava luku- ja kirjoitustaitokampanja.

– Somalia on ollut ja on edelleen varsin konservatiivinen maa. Pojat koulutetaan, koska heidän toivotaan menestyvän ja turvaavan vanhempiensa vanhuuden. Tyttöjen tehtävä taas on edelleen päästä hyviin naimisiin, Farah kertoo.

Nura Farah kertoo, että hänelle on ollut luontevaa kirjoittaa kirjansa suomeksi, sillä hän on lukenut paljon suomenkielistä kirjallisuutta. Kuva Pekka Rautiainen

Farah on lukenut muun muassa kirjabloggaajien kommentteja omista teoksistaan. Moni lukija on ollut järkyttynyt naisten huonosta kohtelusta, jota Farah kuvaa.

Samoin on kysytty, miksi ihmiset eivät tee mitään vapautensa puolesta vaan alistuvat.

– Taustalla on siirtomaavallan aikainen ajattelu, että näin kuuluukin tehdä ja olla. Kun on osa tiivistä yhteisöä ja sisällä sen säännöissä ja normeissa, ei edes osaa ajatella, että asiat voisivat olla toisin.

Nura Farah oli 13-vuotias tullessaan Suomeen. Hän oli käynyt koulua jo Somaliassa, ja hänen isänsä piti tärkeänä myös tyttöjen koulutusta.

– Olen kaupunkilaistyttö, en ole elänyt aavikolla, kuten kirjojeni henkilöt.

Ilmapiiri on vapautunut paljon

Farah työskentelee kemian laboranttina Ruokavirastossa. Ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti kokonaan työn ohessa. Toisen kirjoitustyöhön hän sai apurahaa niin, että pystyi pitämään kirjoitusvapaata.

Nura Farah kertoi Cafe Hoffin tilaisuudessa kohdanneensa 1990-luvun alun Helsingissä paljon rasismia.

– Silloin sain kokea, että olen todella outolintu. Elämä oli ahdistavaa. Vaikka nyt puhutaan paljon rasismista ja esimerkiksi some-maailmassa on vaikka mitä, tilanne on muuttunut parempaan suuntaan, Farah sanoo.

Nyky-Suomen ilmapiiri on hänen mukaansa vapautunut huomattavasti verrattuna 90-luvun alun vuosiin.

Suomessa Farah pitää erityisen hyvänä sitä, että naisten ja miesten tasa-arvoa pidetään lähtökohtaisesti tärkeänä ja esimerkiksi tyttöjen koulutus on itsestäänselvyys.

Myös Somaliassa Farah näkee toivonpilkahduksia, kunhan maan poliittinen tilanne saataisiin rauhoittumaan.

– Toivoisin, etteivät muut maat sekaantuisi Somalian asioihin, hän sanoo. HÄSA

Nura Farah

Syntynyt vuonna 1979 Saudi-Arabiassa, missä perhe asui tuolloin isän työn takia

Muutti perheensä mukana Suomeen vuonna 1993 Somalian Mogadishusta.

Kemian laborantti, työskentelee Ruokavirastossa.

Ensimmäinen suomeksi kirjoittanut somalialaislähtöinen kirjailija. Kirjoittanut molemmat kirjansa suomeksi, koska on lukenut paljon suomenkielistä kirjallisuutta.

Perheessä 5-vuotias poika.

“Minulla oli vuonna 2014 kaksi synnytystä, silloin syntyivät sekä poikani että ensimmäinen kirjani.”

Omat suosikit

Farah kertoo, että suomen kielen taito karttui sarjakuvia lukemalla.

Suosikkikirjailijoita Laila Hirvisaari, Sofi Oksanen ja Jari Tervo.

Muhimassa on kolmas kirja, joka jatkaa edelleen samojen henkilöiden tarinaa.

Farah haaveilee myös kirjoittavansa lyhyitä tarinoita Suomesta.