Kulttuuri Hämeenlinna

Oikeus olla taiteilija – Kettukin julkaisema taidestudiotoimintamalli tukee vammaisten mahdollisuutta ammattitaiteilijuuteen

Kettukin kehittämän taidestudiotoimintamalli on vaihtoehto vammaisten perinteiselle päivä- ja työtoiminnalle.
Hämeenlinnassa taidestudiotoimintaa ei ole. Synnöve Jokelainen asettaa telineelle hämeenlinnalaisen harrasteryhmän Ateljee K:n Harri Blombergin teoksen. Kettuki järjestää ryhmää yhteistyössä Vanajaveden opiston kanssa. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnassa taidestudiotoimintaa ei ole. Synnöve Jokelainen asettaa telineelle hämeenlinnalaisen harrasteryhmän Ateljee K:n Harri Blombergin teoksen. Kettuki järjestää ryhmää yhteistyössä Vanajaveden opiston kanssa. Kuva: Riku Hasari

Vammaisellakin on oikeus tehdä työkseen taidetta.

Yksinkertaisuudestaan huolimatta tämä ajatus ei ole itsestään selvä. Yleensä vammaisille suunnattu työ- ja päivätoiminta on kärjistetysti ruuvien pussittamista.

– Työtoiminta on usein suorittavaa alihankintatyötä kuten tavaroiden pakkaamista tai kokoamista. Se on näennäistyötä, josta ei saa palkkaa vaan työosuusrahaa, kertoo erityistaidetoiminnan edunvalvojajärjestö Kettukin toiminnanjohtaja Päivi Lilja.

Nyt Kettuki on julkaissut Taidestudiotoimintamallin, joka opastaa palveluntuottajia järjestämään ammattimaista taiteilijuutta tukevaa työ- ja päivätoimintaa.

– Taiteilijuus voi olla ammatti myös erityistä tukea tarvitseville, Lilja toteaa.

 

Eroon sattumasta

Toimintamalli on kehitetty yhteistyössä jo olemassa olevissa taidestudioissa työskentelevien erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden ja taideohjaajien ja Kettukin verkostotoimijoiden ja eri asiantuntijoiden kanssa.

Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi Autismisäätiöllä taideohjaajana työskentelevä muotoilija Synnöve Jokelainen. Hän myös kirjoitti toimintamallioppaan osana muotoilun ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyötään.

– Olen työssäni huomannut, että moni asiakkaistamme ei ole edes tiennyt, että hän voisi työskennellä kuvataiteilijana, Jokelainen kertoo.

Jokelainen kertoo kuulleensa paljon tarinoita siitä, miten sattumalta asiakkaat ovat taidestudiotoiminnan löytäneet. Hän tietää esimerkiksi tapauksen, jossa perhe oli ihmetellyt, minne naapurin lapsi lähtee taksilla päivittäin. Naapurilta kysyessään he olivat kuulleet lapsen olevan päivätoiminnassa taidestudiolla.

– Toimintamallilla pyrimme lisäämään tietoisuutta tästä mahdollisuudesta, jotta asia ei olisi sattuman varassa.

Taideohjaaja, muotoilija Synnöve Jokelainen oli kehittämässä toimintamallia.

Tila työskentelyllle ja yhteisö taiteilijalle

Taidestudioilla keskitytään nimenomaan ammattitaiteilijuuteen. Työskentely tapahtuu ateljeeympäristössä kolmesta viiteen päivänä viikossa.

Ohjaajien rooli on toimia taiteilijasta riippuen mentorina, opettajana, ohjaajana ja kollegana.

– Kaikilla toimintaan osallistuvilla taiteilijoilla on meneillään oma projektinsa, jota he edistävät. He voivat tarvita ohjausta esimerkiksi työn suunnitteluun tai apurahojen hakemiseen tai vaikka muistutuksen sivellinten pesemisestä, Synnöve Jokelainen kertoo.

Paitsi tilan ja mahdollisuuden työskentelylle taidestudiot tarjoavat yhteisön. Vammaisten osallisuuden lisääminen on toimintamallin sisällölle olennaista.

– Taidestudio on taiteilijoiden oma yhteisö, jossa he toimivat vertaistensa parissa ja pääsevät esimerkiksi keskustelemaan taiteesta.

Taidestudiotoimintamallin opasta varten Jokelainen kartoitti toiminnan vaikutuksia ja siihen osallistuneiden kokemuksia.

– Toiminta esimerkiksi vahvistaa taiteilijoiden itsetuntoa, koska he voivat toimia omassa ammatissaan.

 

Viestiä myös eduskuntaryhmille

Päivi Lilja kertoo, että tällä hetkellä Suomessa toimii alle kymmenen taidestudiota. Kiinnostusta toimintaan olisi enemmänkin, mutta resursseja on hankala saada.

– Toimintamalli tarjoaa työkaluja myös niille yhteisöille, jotka eivät ole onnistuneet saamaan hankettaan läpi. Sen avulla he voivat konkretisoida tilaajille toiminnan muodon ja mahdollisuudet.

Lilja kertoo, että Kettuki laati myös erityistaidetoiminnan tuen hallitusohjelmatavoitteet, jossa taidestudiotoiminta on esitelty valtakunnallisen saavutettavuuden näkökulmasta. Tavoitteet esiteltiin eduskuntaryhmien edustajille. Esittelytilaisuudessa oli läsnä kansanedustajia kaikista muista puolueista paitsi perussuomalaisista ja sinisistä.

– Tuntuu, että myös siellä syttyi lamppu sen suhteen, miten vammaisten työ- ja päivätoimintaa voisi kehittää.

– Kaikki eivät tietenkään ole kiinnostuneita taiteesta työnä, mutta joillekin se voi olla paras mahdollinen vaihtoehto, Lilja sanoo. HÄSA

Taidestudiotoimintamalli

Ohjeistus palveluntuottajille vammaisille suunnatun ammattimaista taiteilijuutta tukevan päivä- ja työtoiminnan järjestämisestä.

Toimii myös laatusuosituksena olemassa oleville taidestudioille.

Toimintamallin on tarkoitus edistää taiteilijuutta, osallisuutta ja työllistymistä.

Toimintamallin oppaaseen on kerätty paitsi ohjeistuksia myös taidestudiotoiminnassa mukana olevien ihmisten kokemuksia ja taidestudiotoiminnan hyvinvointia ja terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Toimintamalli on syntynyt yhteiskehittelyn tuloksena syksyn 2018 aikana Kettuki ry:n toimeksiannosta. Se julkaistiin maaliskuussa 2019.

Lisätietoa aiheesta: www.kettuki.fi