Oivamainen juttu – Oiva Toikan taidetta esittelevä näyttely aukesi Suomen lasimuseossa

– Tämä ei ole muistonäyttely, toteaa Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén Oivan ihmemaassa -näyttelystä.

Lasimuseon kesänäyttely syventyy lasitaiteilija Oiva Toikan taiteeseen. Näyttelyä suunniteltiin yhdessä Toikan kanssa, ja hänen piti osallistua myös näyttelyn avajaisiin.

Elämä päätti kuitenkin toisin.

– Päätimme tehdä näyttelyn kuten hän sen halusi tehtävän, Laurén sanoo.

Näyttelyssä voi ensimmäisen viikonlopun ajan käydä jättämässä muistonsa Oiva Toikasta muistokirjaan, joka toimitetaan Toikan perheelle.

 

Korkea aika näyttelylle

Toikan tuotantoa on ollut edellisen kerran laajemmin esillä Designmuseossa vuonna 2010. Lasimuseolla Toikan edellinen näyttely oli vuonna 1988.

Näyttelyn valmistelut aloitettiin jo vuosi sitten. Heti ensimmäiseksi Laurén kertoo museon ottaneen yhteyttä taiteilijaan itseensä.

– Vierailin hänen luonaan useita kertoja keskustelemassa näyttelystä. Viimeisen kerran tapasimme pari viikkoa ennen hänen kuolemaansa.

 

Näyttelyarkkitehtinä Toikan ystävä

Näyttelyn arkkitehdiksi valikoitua teollinen muotoilija Harri Koskinen, joka on paitsi näyttelyarkkitehti myös Toikan ystävä.

– Minulla oli ilo tuntea Oiva vuodesta 1996 lähtien. Tuolloin hän valitsi minut Nuutajärven lasitehtaalle kesätöihin, Koskinen kertoo.

Laurén kuvaa Koskista luonnolliseksi valinnaksi, koska hän oli tehnyt paljon yhteistyötä Toikan kanssa.

– Uskon, että hän tuntui turvalliselta myös Toikalle itselleen. Oli tärkeää, että keskusteluyhteys heidän välillään toimi, koska Toikka ei ikänsä takia pystynyt osallistumaan näyttelyn suunnitteluun täysipainoisesti, Laurén sanoo.

 

Toikan vilkas mielikuvitusmaailma

Oivan ihmemaassa -näyttelyn keskiössä on etenkin lasitaiteilijan pursuava mielikuvitus. Laurénin mukaan se näkyy hänen kaikissa töissään – myös käyttölasissa.

– Hän onnistui hillitsemään vilkkaan mielikuvitusmaailmansa siten, että se näkyi esineissä, mutta niistä tuli täysin käyttökelpoisia. Esimerkiksi 1960-luvulla syntynyt Kastehelmi-sarja on tuotannossa edelleen.

Näyttelyssä on esillä ainakin 500 esinettä pariltakymmeneltä lainaajalta.

Pääpaino on Toikan lasitaiteessa, mutta esillä on hänen muutakin tuotantoaan. Toikka aloitti uransa keraamikkona. Hän suunnitteli myös lavastuksia, puvustuksia ja kankaita.

Laurén kertoo, että näyttelyesineiden lainaamisprosessi ei ollut aivan yksinkertainen. Harvemmin näytteillä olleet näyttelyesineet ovat isoista taidekokoelmista, mutta esimerkiksi Vuosikuutioita ja lasilintuja on etsitty jopa Facebookin avulla.

– Näyttelyn lainaajissa näkyy hyvin se, että Toikan keräilijäkunta on todella laaja.

 

Lintuja tarkkaillaan lintutornista

Harri Koskinen kertoo, että näyttelyä ei ole rakennettu kronologisesti, koska Toikka ei tehnyt taidettaan siten.

– Hän palasi samoihin aiheisiin vuosien jälkeen, ja hänen myöhemmät työnsä olivat aivan yhtä loisteliaita kuin aikaisemmatkin.

Toikan uraa näyttelyssä käydään läpi arkistomateriaalin avulla.

Uniikkien taide-esineiden lisäksi oman tilansa saavat itseoikeutetusti myös kuuluisat lasilinnut ja Vuosikuutiot. Laurén kertoo, että linnut on aseteltu seinällä olevalle hyllylle muuten sikin sokin, mutta hyllyn keskimmäiset linnut ovat siinä järjestyksessä, missä ne ovat olleet esillä Toikan kotona.

Yleisö pääsee tarkkailemaan lintuja parhaiten saliin pystytetystä lintutornista, joka on varustettu kiikareilla.

– Se on nokkela, oivamainen juttu, Harri Koskinen toteaa. _HÄSA

Oivan ihmemaassa – Oiva Toikan taidetta 10.5.–18.8.2019 ja UTU – Uskalla tavoitella unelmia, Hamkin lasiopiskelijoiden näyttely 10.5.–25.8.2019, Suomen Lasimuseo, Riihimäki.