Kulttuuri Hämeenlinna

Perunajauhosuvun vesa ja lääkärikeskuksen ex-pomo tekivät ison hankinnan Hämeenlinnassa sijaitsevaan taidekokoelmaansa

Taidemesenaatit Leena ja Kari Niemistö ovat keränneet valtavan taidekokoelman. Nyt he täydensivät Hämeenlinnaan sijoitettua kokoelmaansa sen tähän asti suurimmalla hankinnalla. Viime vuoden Ars Fennica -ehdokas Aurora Reinhard sytytti keräilijät.
Kari ja Leena Niemistö kertovat hankkineensa lukuisia Johan Scottin töitä. Niissä heitä miellyttää värimaailman lisäksi myös ahvenanmaalaisen taiteilijan pohjoismainen ilmaisutapa. Nämä teokset ovat olleet esillä myös Niemistöjen omassa kodissa. Kuva: Riku Hasari
Kari ja Leena Niemistö kertovat hankkineensa lukuisia Johan Scottin töitä. Niissä heitä miellyttää värimaailman lisäksi myös ahvenanmaalaisen taiteilijan pohjoismainen ilmaisutapa. Nämä teokset ovat olleet esillä myös Niemistöjen omassa kodissa. Kuva: Riku Hasari

Leena ja Kari Niemistöä sekä Karin vanhempia Henna ja Pertti Niemistöä on kiittäminen siitä, että Hämeenlinnan taidemuseo tunnetaan vahvoista nykytaiteen näyttelyistään.

25 vuotta sitten perustettu ja Hämeenlinnaan talletettu yli 560 teoksen Niemistö-kokoelma on täynnä eturivin suomalaisten ja pohjoismaisten nykytaiteilijoiden keskeistä tuotantoa.

Kokoelma saa pian uuden helmen, kun Niemistöjen uusin hankinta saapuu kaupunkiin. Kyseessä on viime vuoden Ars Fennica -ehdokkaan Aurora Reinhardin yhdeksänosaisesta Rikki – Broken -teoskokonaisuudesta.

– Olen pitänyt häntä jo pitkään tosi kiinnostavana taiteilijana, mikä oli yksi syy sille, että hän valikoitui Ars Fennica -ehdokkaaksi. Rikki – Broken -teoskokoisuus oli todella monipuolinen ja siinä oli uudenlaista näkökulmaa häneltä, Leena Niemistö kertoo.

Aurora Reinhard käsittelee valokuvissaan ja posliinikipsiveistoksissaan naistaiteilijan identiteettiä sekä erilaisia valta- ja riippuvuussuhteita ja toimii myös itse teostensa mallina.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.

Aurora Reinhardin kolmiulotteinen Kuva: Jussi Tiainen / Hämeenlinnan taidemuseo
Aurora Reinhardin kolmiulotteinen Taiteilija & keräilijät -työ koostuu muun muassa 3D-väritulosteina tehdyistä ihmisfiguureista. Kuva: Jussi Tiainen / Hämeenlinnan taidemuseo

Taiteilija halusi työlleen hyvän kodin

Taidekerääjien sydämeen osui ensimmäisenä Reinhardin sekatekniikalla toteuttama Taiteilija & keräilijät -työ, jossa taiteilija on pöydän ääressä tekemässä veistosta ja keräilijät odottavat viereisessä huoneessa työn valmistumista.

Lopulta Niemistöt hankkivat kaikki yhdeksän Reinhardin Ars Fennicassa esillä ollutta työtä.

– Jos kokonaisuudesta valitsee yhden tai kaksi teosta, se luo enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, Niemistöt pohtivat.

Aurora Reinhardille oli tärkeää, että hänen työnsä löytävät hyvän kodin.

– Ajatus, että tämä kokonaisuus pysyisi yhdessä ja tulisi tänne, alkoi kummastakin tuntua aina vaan paremmalta ja paremmalta, Leena Niemistö kertoo taiteilijan kanssa käymistään keskusteluista.

Leena ja Kari Niemistö ihailevat Kasari-näyttelyssä esillä olevaa Rolf Hansonin Talon ympärillä -maalausta, jonka he ovat hankkineet kokoelmaansa 1990-luvulla. Vaikka tässä on paljon tummaa pintaa, tässä on myös paljon lämpöä. Ehkä loppuvaikutelma on vähän salaperäinen ja joku voisi ajatella synkkäkin. Kuva: Riku Hasari
Leena ja Kari Niemistö ihailevat Kasari-näyttelyssä esillä olevaa Rolf Hansonin Talon ympärillä -maalausta, jonka he ovat hankkineet kokoelmaansa 1990-luvulla. ”Vaikka tässä on paljon tummaa pintaa, tässä on myös paljon lämpöä. Ehkä loppuvaikutelma on vähän salaperäinen ja joku voisi ajatella synkkäkin”, Leena Niemistö kuvailee. Kuva: Riku Hasari

”Nämä ovat kaikki meille tosi rakkaita”

Tänään 25 vuotta täyttävä Niemistö-kokoelma on tärkeässä osassa myös parhaillaan esillä olevassa Kasari-näyttelyssä.

Kun aviopari kiertelee Lohrmann-makasiinin yläkerrassa, he pysähtyvät vähän väliä osoittelemaan värikkäitä teoksia. Moni esillä olevista 1980- ja 1990-luvulla maalatuista tauluista on roikkunut jossain vaiheessa heidän oman kotinsa seinillä.

– Nämä ovat kaikki meille tosi rakkaita. Lähtökohtana kokoelmaa kartuttaessamme on aina ajatus, että meidän täytyy pitää teoksesta niin paljon, että haluaisimme sen omalle seinällemme. Usein makustelemme jotain teosta ensin vähän kotona ja sitten siirrämme sen tänne, Leena Niemistö kertoo.

Kari Niemistö vahvistaa, että he valitsevat kokoelmansa teokset itse ilman ulkopuolisia neuvonantajia. Vahvasti liike-elämässä mukana oleva pariskunta on halunnut kerätä kokoelmaansa erityisesti Ars Fennica -taiteilijoita.

– Pyrimme nostamaan esiin nousujohteisia taiteilijoita, joita ehkä pystymme omalta osaltamme auttamaan esimerkiksi kansainvälistymisessä.

Lue lisää: 1980-luvun taide täräytti perinteitä – Tiistaina se täräyttää museokesän käyntiin (Hämeen Sanomat 30.5.2020)

Ars Fennica -juhlanäyttely tulossa Hämeenlinnaan

Kari Niemistön vanhemmat perustivat Ars Fennica -palkinnon joka toinen vuosi jakavan kuvataidesäätiön vuonna 1990. Sopimus Niemistö-kokoelman talletuksesta Hämeenlinnan taidemuseoon tehtiin puolestaan 1995.

Virallisesti kokonaisvastuu niin Ars Fennicasta kuin kokoelmastakin siirtyi Kari ja Leena Niemistölle vuosituhannen vaihteessa. Pertti Niemistö menehtyi vuonna 1999 ja Henna Niemistö viisi vuotta myöhemmin.

– Ei voi sanoa, että meidän kokoelma ja Ars Fennica olisivat ihan naimisissa, mutta toki ne hyvin paljon nivoutuvat toisiinsa. Pohjoismainen ulottuvuus on Ars Fennicassa yhä suurempi, ja moni näistä pohjoismaisista taiteilijoista, joita meillä on kokoelmassa, on ollut myös ehdokkaana Ars Fennicassa, Leena Niemistö sanoo.

Ars Fennica -palkinto täyttää ensi vuonna 30 vuotta ja näkyy vahvasti myös Hämeenlinnassa. Juhlanäyttely Ars Fennica 2021 avautuu lokakuussa 2021 Hämeenlinnan taidemuseossa.

Mari Rantasen Confusion of logical levels -teoksen värit ja kerroksellisuus puhuttelevat Leena ja Pertti Niemistöä. Kuva: Riku Hasari
Mari Rantasen Confusion of logical levels -teoksen värit ja kerroksellisuus puhuttelevat Leena ja Kari Niemistöä. Kuva: Riku Hasari

Taiteilija ei saa toistaa liikaa itseään

Reinhardin teoskokonaisuus on Niemistö-kokoelman isoimpia hankintoja. Taidekerääjät eivät halua puhua euromääristä, sillä ”ne ovat aina luottamuksellinen asia”.

– Mutta tämä voi olla jopa kaikkein isoin yksittäinen kertahankintamme, Leena Niemistö arvioi.

Hän myöntää tulleensa taiteen suhteen vuosi vuodelta entistä kriittisemmäksi.

– Haluamme tehdä entistä laadukkaampia hankintoja. Maltan seurata taiteilijaa riittävän pitkään ja luottaa siihen, että jotain vielä parempaa on tulossa.

Kari Niemistö odottaa taiteilijalta jatkuvaa muuntautumiskykyä.

– Vaikka kyseessä olisi hyvä taiteilija, johon olemme mieltyneet, mutta työt ovat yhtä ja samaa… Jokaisella on toki oma tyylinsä, mutta jos ei tapahdu sellaista uusiutumista, että pystyy säilyttämään kiinnostuksen, niin ei mekään olla sitten kiinnostuneita.

Vauvana Viipurista Hämeenlinnaan perheensä mukana muuttanut Henna Niemistö ehti nähdä miehensä kanssa perustamansa Ars Fennica -säätiön ja Hämeenlinnaan sijoitetun taidekokoelman merkityksen Suomen taideyhteisölle. Arkistokuva on Hämeenlinnasta vuodelta 1999. Kuva: Markku Tanni
Vauvana Viipurista Hämeenlinnaan perheensä mukana muuttanut Henna Niemistö ehti nähdä miehensä kanssa perustamansa Ars Fennica -säätiön ja Hämeenlinnaan sijoitetun taidekokoelman merkityksen Suomen taideyhteisölle. Poika Kari Niemistö puolisoineen jatkaa vanhempiensa mesenaattityötä. Arkistokuva on Hämeenlinnasta vuodelta 1999. Kuva: Markku Tanni

Lapsuusvuodet Hämeenlinnassa

Kari Niemistö on syntynyt Hämeenlinnassa. Hän oli kuusivuotias, kun perhe muutti Helsinkiin.

Raumalaislähtöinen Leena Niemistö puolestaan vietti lapsuudessaan usein kesiä Hämeenlinnassa asuvien serkkujensa luona. Hänen isänsä oli hämäläinen.

Tänä päivänä Niemistöillä ei ole muutamien kiinteistöjen lisäksi enää aktiivista kiinnekohtaa Hämeenlinnaan. 1990-luvulla taidemuseoksi peruskorjattu Lohrmannin makasiini on kuitenkin heille hyvin tärkeä paikka, jossa he vierailevat säännöllisesti katsomassa omiaan ja muiden omistuksessa olevaa taidetta.

– Tässä on todella hieno henki, verrattuna mihin tahansa taidemuseoon Suomessa tai ulkomailla, Leena Niemistö kiittelee. HÄSA

Jäljet johtavat perunajauhotehtaalle

Henna Niemistö (1933–2004, kuvassa) muutti perheensä mukana jo pienenä Viipurista Hämeenlinnaan. Hänen isänsä, liikemies Hannes Seppälä oli perustanut Hämeen Peruna Oy -perunajauhotehtaan Vanajan kuntaan.

Valtiotieteen maisteriksi valmistunut tytär jatkoi menestynyttä yritystä. Hänen miehestään, varatuomari Pertti Niemistöstä (1931–1999) tuli yhtiön toimitusjohtaja.

1979 Niemistöt hankkivat vuonna kompassien valmistajan Suunto oy:n, jota he laajensivat mm. elektroniikka-alalle.

Raisio osti tärkkelystoiminnan vuonna 1984 ja sijoitusyhtiö Suunnon 1993.

Kuvataiteesta kiinnostuneet Niemistöt alkoivat kerätä taidetta 1960-luvulla.

1995 suuri osa kokoelmasta siirtyi Hämeenlinnan taidemuseolle säilytettäväksi ja esillä pidettäväksi. Se on Suomen merkittävimpiä nykytaiteen kokoelmia.

1990 Niemistöt perustivat Ars Fennica -säätiön, joka jakaa 40 000 euron arvoisen kuvataidepalkinnon joka toinen vuosi.

Hämeenlinnassa syntynyt poika Kari ja tämän Leena-vaimo jatkavat Henna ja Pertti Niemistön taidetyötä.

Ekonomi Kari Niemistö on suursijoittaja ja lääkäri Leena Niemistö Pihlajalinnan lääkärikeskuksen entinen varatoimitusjohtaja ja nykyinen hallitusammattilainen.

Henna Niemistö vuonna 2003. Kuva: Heli Nurmi = HN
Henna Niemistö vuonna 2003. Kuva: Heli Nurmi

Päivän lehti

15.7.2020