Kulttuuri Riihimäki

Gunnel Nyman ja Dora Jung olivat aikansa pioneereja, joita tituleerattiin herroiksi – Taiteilijakaksikon harvinainen yhteisnäyttely Suomen lasimuseossa Riihimäellä

Gunnel Nymanin ja Dora Jungin yhteisnäyttelyssä lasi- ja tekstiilitaide kulkevat rinta rinnan Suomen lasimuseossa. Ensimmäiset mallinsa Nyman suunnitteli Riihimäen lasitehtaalle 1930-luvun alussa. Hänen töistään on mallia ottanut muun muassa Tapio Wirkkala.
Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén on kuratoinut Gunnel Nymanin ja Dora Jungin yhteisnäyttelyn Ilmiöiden kauneus, jossa on esillä lasi- ja tekstiilitaidepioneerien töitä. Kuva: Toni Rasinkangas
Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén on kuratoinut Gunnel Nymanin ja Dora Jungin yhteisnäyttelyn Ilmiöiden kauneus, jossa on esillä lasi- ja tekstiilitaidepioneerien töitä. Kuva: Toni Rasinkangas

Aikansa pioneerit eivät aina ole miehiä. Ei, vaikka Grand Prix -kunniakirjassa kuinka seisoisi sana monsieur.

Näin kohteliaasti herroiksi tituleerattiin lasimuotoilija Gunnel Nymania (os. Gustafsson, 1909–1948) ja tekstiilitaiteilija Dora Jungia (1906–1980) Milanon triennaalista saaduissa kunniakirjoissa.

Jung palkittiin kolmesti (1951, 1954, 1957) ja Nyman postuumisti kuolemansa jälkeen (1951).

– Tuohon maailmanaikaan ei voitu uskoa, että huipputekijä voi olla muukin kuin mies, sanoo Suomen lasimuseon amanuenssi Uta Laurén.

Suomen lasimuseoon on avattu harvinainen yhteisnäyttely, jossa on esillä aikaansa edellä olleiden Nymanin ja Jungin töitä. Näyttely kantaa nimeä Ilmiöiden kauneus.

Kaksikkoa yhdisti moni muukin asia kuin herroittelu.

– Heidän lähestymistapansa muotoiluun oli sama: He kunnioittivat ja rakastivat materiaalia sekä arvostivat ammattilaisia, Laurén kertoo.

Nymanin ja Jungin työskentelyssä oli myös silmiinpistäviä eroavaisuuksia. Siinä missä Jung piti itseään ensisijaisesti käsityöläisenä, Nyman ei tehnyt yhtäkään lasiesinettä itse.

– Nyman oli suunnittelija, joka valvoi töidensä valmistumista. Hän loi perustan ilmaisutavalle, jolla muun muassa Timo Sarpaneva ja Tapio Wirkkala nousivat myöhemmin maineeseen, Laurén kertoo.

 

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Gunnel Nymanin suunnittelema teos Kalatorilla on valmistettu Riihimäen lasitehtaassa, kaiverrustyön teki Erkki Käppi vuonna 1937. Teos ehti olla pitkään yksityishenkilön piirongin päällä avainkippona. Nyt se on nähtävillä Suomen lasimuseon näyttelyssä. Kuva: Toni Rasinkangas

Suomen lasitaiteen perusta

Ensimmäiset mallinsa Nyman suunnitteli Riihimäen lasitehtaalle vuonna 1932 ja viimeiset Nuutajärven lasitehtaalle vuonna 1948.

Näille tehtaille Nyman suunnitteli vuosien 1932–1948 aikana monia lasimalleja, joista noin 130 otettiin tuotantoon tai ainakin niistä tehtiin koekappaleet.

– Suurin osa hänen suunnittelemistaan lasiesineistä oli taidelasia, kuten maljakoita tai maljoja. Käyttölasia joukossa oli vain vähän. Esineet valmistettiin hytissä vapaasti tai pyörittäen puhaltamalla, koristelutekniikat vaihtelivat.

Perustan Suomen lasitaiteen 1950-luvun maailmanmaineelle loi lasitaiteilija Nyman klassikoiksi nousseilla teoksillaan ennen ja jälkeen toisen maailmansodan.

– Pohjoismaiset vaikutteet jalostuivat hänen teoksissaan ilmiöiksi, jotka puhuttelevat vieläkin suomalaisen lasin asiantuntijoita, kotimaisia ja kansainvälisiä keräilijöitä sekä museoita.

Mestarit ja ystävät

Nyman ja Jung valmistuivat Taideteollisuuskoulusta vuonna 1932.

– Nyman ja viidellä vuosikymmenellä työskennellyt Jung olivat paitsi alansa mestareita, myös ystäviä. He pitivät yhteisiä näyttelyitä, mutta eivät koskaan tehneet yhteistä taidetta.

Molemmat palkittiin Pariisin maailmannäyttelyssä vuonna 1937, Nyman taidelasista, valaisimista ja huonekaluista ja Jung pellavaisesta damastiliinasta.

Vuonna 1938 he saivat näyttelykutsun Taideteollisuusmuseoon Helsinkiin. Vuonna 1947 he järjestivät toisen yhteisen näyttelynsä Artekissa.

Artekin näyttely ja vuonna 1946 Liljevalchissa Ruotsissa esillä ollut näyttely olivat molemmille taiteilijoille varsinainen kansainvälinen läpimurto. HÄSA

Ilmiöiden kauneus – Gunnel Nymanin ja Dora Jungin yhteisnäyttely Suomen lasimuseossa (Tehtaankatu 23, Riihimäki) 25.10. saakka.

Päivän lehti

10.8.2020