Kulttuuri Riihimäki

Katso video: Riihimäen kirjaston lastenosasto on normaalioloissa nuoren lukijan paras kaveri

Riihimäellä lapset ja nuoret lainaavat koko Suomen mittapuulla erityisen ahkerasti. Kun kirjasto taas avautuu, siellä vinkataan luettavaa ja jutellaan muutenkin. Juttu on tehty Hämeen Sanomien lasten- ja nuortenkirjallisuuden Sieppari-sivua varten ennen kirjastojen sulkeutumista.
Riihimäen kirjaston lastenosaston johtaja Irma Aarnio esittelee erillistä satuhuonetta leluineen ja roolivaatteineen. Kuva: Pekka Rautiainen
Riihimäen kirjaston lastenosaston johtaja Irma Aarnio esitteli aiemmin keväällä erillistä satuhuonetta leluineen ja roolivaatteineen. Kuva: Pekka Rautiainen

Maaliskuun alussa kaksi pikkutyttöä tulee juosten Riihimäen kirjaston toiseen kerrokseen. He katoavat saman tien kuvakirjahyllyjen sekaan.

– Siinä sitä tullaan kirjojen luo, nauraa Riihimäen kirjaston lasten- ja nuortenosaston johtaja Irma Aarnio.

Nyt kirjasto on kiinni, mutta normaalioloissa lasten- ja nuortenosastolla on aktiivinen asiakaskunta. Riihimäkeläiset lapset ja nuoret käyttävät tilastojen mukaan kirjastoa poikkeuksellisen ahkerasti. Lasten- ja nuortenosaston lainausmäärät ovat huipputasoa koko maassa.

– Juuri tänä aamuna täällä kävi kuusi koululuokkaa. Hyllyt olivat heidän jäljiltään tosi pengottuja, Aarnio iloitsee.

– Enemmän täällä hössötetään kuin hyssytetään, hän kuvaa.

 

Katso video:

Kuvaaja: Lauri Seppänen

 

Miten tällainen tulos tehdään? Ensinnäkin kirjavalikoima etenkin lastenosastolla on runsas, vaikka nuortenosasto onkin vuosien varrella jäänyt pieneksi. Oleellista on, että henkilökunta on asiakkailleen läsnä.

– Työpäivän aikana tulee varmasti 10 000 askelta. Emme istu tiskin takana, vaan jalkaudumme osastolle, Aarnio kertoo.

Monet lapset ovat käyneet tutussa kirjastossa pienestä pitäen ja oppineet nykimään henkilökuntaa hihasta ja kysymään lukusuosituksia.

– He tietävät, että lasten- ja nuortenosasto on heitä varten, ja niin on henkilökuntakin.

Henkilökunta pitää ammattitaitoaan yllä pysymällä kärryillä kirjoista. Uutta tilataan koko ajan, ja ne myös luetaan.

– Pitää olla itse innostunut. Pääartikkelimme on edelleen kirja eikä somepöhinä.

 

Kuten viime vuosina on jo yleisesti tajuttu, lukeminen ei ole pelkästään kiva harrastus, vaan opettaa muun muassa pitkäjännitteisyyttä ja empatiaa. Poikkeusoloissa lukeminen auttaa ymmärtämään itseä ja muita – ja sallii hengähdystaukoja reaalimaailmasta.

– Olemme peruslukutaidon asialla. Olemme teineille sanoneetkin, että esimerkiksi ajokortti edellyttää lukutaitoa.

Lasten- ja nuortenosastolla on useita houkuttelevia lukusoppia. Lapsille on myös oma satuhuoneensa ja teineille vintti, johon pääsee neljä nuorta kerrallaan tubettamaan ja lukemaan. Tila on niin suosittu, että sinne on ajanvaraus.

Lisäksi kirjastoon vetävät suositut satutunnit ja myös nuorisoteatterin kahdesti vuodessa tarjoamat ilmaisnäytelmät.

– Niiden yleisömäärä on viime aikoina paisunut niin, että esitykset on pitänyt siirtää alakertaan.

 

Riihimäellä kulttuurilta on leikattu rankalla kädellä, ja niin myös kirjaston määrärahoja.

Osasto tarvitsisi kahden sijaan neljä työntekijää. Yhteisöpalveluja on jouduttu rajaamaan, eikä esimerkiksi ryhmiä voida ottaa vastaan niin paljon kuin kysyntää olisi. Enää ei voida lähteä kouluihin vinkkaamaan lukudiplomikirjoja.

– Aiemmin vinkkasimme koko koulun kerralla ja veimme mukanamme jopa 20 kassillista kirjoja.

Aineistoa kuitenkin lähetetään kouluihin ja päiväkoteihin ahkerasti sen mukaan, mitä opettajat ryhmilleen ja luokilleen tilaavat. Kirjastossa on kaiken aikaa menossa ja tulossa isoja kassillisia alueen kouluihin ja päiväkoteihin.

– Viime vuonna lähti ja palautui 500 kassillista, Irma Aarnio kertoo.

Tällä hetkellä lainassa olevien aineistojen laina-aikaa on automaattisesti pidennetty eikä myöhästymismaksuja peritä. HÄSA

Päivän lehti

31.3.2020