Kulttuuri Riihimäki

Riihimäen Nuorisoteatteri käänsi taidenäyttelyn näytelmäkielelle

Riihimäen Nuorisoteatteri tulkitsee taiteilijan luomisprosessia.
Jos aloitan työn, mistä tiedän milloin se on valmis? Mistä tiedän onko se valmis nyt vai aloitanko uudelleen? Kuvaaja: Esko Tuovinen
Jos aloitan työn, mistä tiedän milloin se on valmis? Mistä tiedän onko se valmis nyt vai aloitanko uudelleen? Kuvaaja: Esko Tuovinen

Miltä tuntuu olla taiteilija? Syntyykö maalaus maalaamalla? Mistä taiteilija tietää, mitä väriä ottaa siveltimeen? Mistä hän kertoo? Milloin työ on valmis? Onko se valmis?

Kymmenvuotiaat Riihimäen Nuorisoteatterin lapset kiersivät joulun alla Ulla Bomansonin, Tuula Kaupin ja Maija Vainosen näyttelyssä Omat huoneet ja pohtivat näkemäänsä. He työstivät elämänsä ensimmäistä yleisölle esitettävää näytelmää.

Syntyi näytelmä Kolme tilaa, jossa mennään taiteilijoiden nahkoihin. Taitelijat istuvat töidensä keskellä ja käyvät keskustelua itsensä kanssa. Heidän muusansa ja kriitikkonsa arvioivat, kannustavat ja tukevat luomisprosessia.

Katsoja pääsee matkalle, jossa välillä kiihkeinä ja välillä haikeina käytävät vuoropuhelut paljastavat väläyksiä teosten taakse kätkeytyvistä tunnemyrskyistä.

Näytelmän ohjaaja Essi Rönnkvist ideoi käsikirjoituksen ja myös sen syntytavan. Nuoret kiersivät, katsoivat ja pohdiskelivat näyttelytöitä.

Kullakin taiteilijalla on taidemuseossa oma näyttelyhuoneensa, joka heijastelee taiteilijan työhuonetta. Näytelmän dramatisointia varten nuoret eivät vierailleet oikeilla työhuoneilla, vaan mielikuvat ja tuntemukset imettiin näyttelystä.

 

Essi Rönnkvist kertoo, ettei näytelmää varten pyydetty taiteilijoilta lupaa, mutta työn aikana heille paljastettiin mitä oli tulossa.

– He ottivat ajatuksen ilahtuneina vastaan ja lupasivat tulla ensi-iltaan!

Käsikirjoitus syntyi koko ryhmän yhteistyönä.

– Näyttelykierroksen jälkeen kokoonnuimme juttelemaan näkemästämme. Hämmästyin, kuinka kypsiä ajatuksia lapsilla oli ja kuinka tarkkasilmäisesti he pystyivät tulkitsemaan töitä.

Ohjaajan tehtäväksi jäi koota lasten näkemyksistä käsikirjoitus.

 

Nuoret näyttelijät löysivät teoksista epävarmuuden, yksinäisyyden ja loppuunsaattamisen teemat.

– Emme tavanneet lainkaan taiteilijoita ja koko näytelmä pohjautuu siis nuorten tulkintaan. Olemme luoneet kuvitteelliset taiteilijat, jotka kukin käyvät läpi omaa luomisprosessiaan. On jännittävää kuulla, miten elävät taiteilijat suhtautuvat näytelmään! miettii Rönnkvist.

Näytelmä myös esitetään taidemuseolla. Ensimmäistä osaa yleisö seuraa taidemuseon aulassa ja toinen osa kierrättää katsojat Omat huoneet -näyttelyn huoneesta toiseen.

– Inspiraatio ja idea tämän muotoiseen näytelmään syntyi, kun seurasin taannoin immersiivistä (upottavaa) teatteria. Siinä samassa tilassa oli käynnissä monta tarinaa yhtä aikaa katkeamatta. Meillä toteutus on toisenlainen, mutta sain siitä vaikutteita, kertoo Rönnkvist.

 

Näytelmä lähtee liikkeelle taiteilijoiden luomisprosessista ja musiikin siivittämistä painajaisista. Työhuoneilla painajaiset vaihtuvat mietteliäisiin ja välillä ankaran kriittisiin vuoropuheluihin.

Tuula Kaupilla on vastaväittäjänään taiteilijan toinen minä. Ulla Bomanson sanailee vuoroin hyvän haltijan, vuoroin rotan kanssa. Maija Vainonen kaipaa yksinäisyydessään äitiään, jonka kasvimaa heijastelee luomistyön etenemistä milloin kukoistaen, milloin kuihtuen.

Taiteesta ammentava ja taiteen parissa esitettävä näytelmä on lapsinäyttelijöille jännittävä kokemus. Ulla Bomansonia esittävä Ada Sauranen ja hänen haltijansa Moona Myllymäki saavat kaikki nyökkäilemään, kun he sanovat, etteivät kaipaa näyttämöä eivätkä katsomoa esirippuineen. HÄSA

Riihimäen Nuorisoteatterin Teatteripantterit: Kolme tilaa Riihimäen Taidemuseossa. Esitykset: tänään keskiviikkona kello 18, lauantaina 9.3. kello 15, keskiviikkona 13.3. kello 18 ja lauantaina 16.3. kello 15.