Kulttuuri Riihimäki

Riihimäen työväen mieskuoro juhlii, sotien jälkeen kulttuuri alkoi kukoistaa

Riihimäen työväen mieskuoron ensikonsertti järjestettiin Leppäkoskella 65 vuotta sitten. Kuoron johtajana toimi Vilho Pentikäinen. Kuva: Muu
Riihimäen työväen mieskuoron ensikonsertti järjestettiin Leppäkoskella 65 vuotta sitten. Kuoron johtajana toimi Vilho Pentikäinen.

Riihimäen työväen mieskuoro perustettiin sotien jälkeen aikana, jolloin ihmisten kulttuurinälkä oli suurimmillaan. Näin sanoo Riihimäen seudun kulttuurielämän vaiheita selvittänyt Pertti Meriläinen.

– Sodasta oli päästy etenemään jo hyvän matkaa, ja heräsi tahto koota työväki omanlaisensa kulttuurin pariin.

Meriläinen huomauttaa, että sama ilmiö toistu koko maassa, kaikkinainen kulttuuritoiminta virkosi sodan aiheuttamasta lamasta. Perustettiin uusia kuoroja, soittokuntia ja näyttämöryhmiä ja entisten toiminta virkistyi.

Sekakuoro hiipui

Riihimäen työväen mieskuoro perustettiin alkuvuonna 1954, eli se viettää tänä vuonna 65-vuotisjuhlavuottaan. Juhlakonsertti järjestettiin marraskuun alkupuolella.

Riihimäen sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö oli edellisenä vuonna päättänyt kuoron perustamisesta, ja sitä varten asetettiin valmisteleva toimikunta.

– Asian tekee mielenkiintoiseksi se, että Riihimäen ammatillisella paikallisjärjestöllä oli jo toimiva RAP:n sekakuoro. Kuoro toimi vielä vuosikymmenen puolivälissä, mutta mieslaulajista alkoi olla pulaa, Meriläinen kertoo.

Tämä johtui siitä, että miehille ei ollut tarpeeksi töitä Riihimäellä, ja moni joutui muuttamaan työn perässä muualle.

– Muutamia mieslaulajia siirtyi perustettuun Riihimäen työväen mieskuoroon. RAP:n kuoron tarkkaa loppumisajankohtaa en ole saanut selville.

Uutta toimintaa syntyi

Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnan toiminta jatkui sotien jälkeen. Meriläisen mukaan soittokunnan ohjelmisto oli pääosin Työväen musiikkiliiton tuottamaa sekä muualta kopioitua.

– Tanssiorkestereita syntyi Riihimäelle muutamia, joissa soittajia lähinnä työväen piiriin kuuluvia. Ammattiryhmistä voi mainita lasinpuhaltajia, autonkuljettajia, rakennustyöläisiä, rautatieläisiä.

Myös Riihimäen teatterin juuret juontavat ennen sotia perustettuun Riihimäen työväen näyttämö. Se toimi vuoteen 1946 asti, jolloin perustettiin nykyinen Riihimäen teatteri.

Kisapirtin näyttämötoiminta sai alkunsa, kun vuonna 1947 lähinnä lasitehtaalaiset perustivat Riihimäen teatterikerhon, joka toimi nimellä Kisapirtin Näyttämö.

Hekisiä kilpailuja

TUL:n Hämeen piiri käynnisti 1948 paikkeilla Henkiset kilpailut, joissa lajeina olivat laulu, runonlausunta, piirustukset ja soitto erilaisilla soittimilla.

– Kilpailuja oli ainakin Riihimäellä Kisapirtissä ja Hämeenlinnassa Raatihuoneessa, joissa itse olin mukana laulamassa, Meriläinen muistelee.

Pertti Meriläinen (s. 1933) on työskennellyt Riihimäellä lasinpuhaltajana ja suunnittelijana Riihimäen lasilla sekä itsenäisenä lasitaiteilijana. Hän on myös soittanut useissa kokoonpanoissa, nykyisin saksofonia Riihimäen työväenyhdistyksen soittokunnassa. HÄSA