Kulttuuri Riihimäki

Riihimäki on muutakin kuin rautatieasema – Ville Pynnönen puki kaupungin tarinat sarjakuvaksi

Ville Pynnönen teki Riihimäestä sarjakuvan, jota ei ole tarkoitettu mainokseksi. Rakas Riksu on ylistys tuttuudelle, turvallisuudelle ja paikallisrakkaudelle.
Ville Pynnönen palasi synnyinkaupunkiinsa Riihimäelle 12 vuotta sitten kyllästyttyään Helsinkiin. Hän kehuu etenkin Riihimäen nykyistä kulttuuritarjontaa. Kuva: Riku Hasari
Ville Pynnönen palasi synnyinkaupunkiinsa Riihimäelle 12 vuotta sitten kyllästyttyään Helsinkiin. Hän kehuu etenkin Riihimäen nykyistä kulttuuritarjontaa. Kuva: Riku Hasari

Katvekaupunki. Rautateiden solmukohta. Ankea. Sellaisena Riihimäki näyttäytyy monelle.

Sympaattinen, mukava, luonteikas. Sellaisena Riihimäki näyttäytyy sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Ville Pynnösen Rakas Riksu -sarjakuvaansa keräämissä paikallistarinoissa.

Entä millaisena Riihimäki Pynnöselle itselleen näyttäytyy?

– Aika paha kysymys, johon ei varmasti ole tyhjentävää vastausta. Ehkä Riihimäki edustaa minulle tuttuutta ja turvallisuutta. Se voi olla tylsää, mutta tylsyys on usein ihmiselle hyvästä.

 

Ei mikään mainos

Rakas Riksu -sarjakuvan on julkaissut tamperelainen sarjakuvakustantamo Suuri kurpitsa. 650 kappaleen painoksesta suurimman osan oli tilannut jo etukäteen Riihimäen kaupunki.

Idea sarjakuvaan syntyi kuitenkin Pynnösen omassa mielessä.

– Tämä ei ole mainossarjakuva. Innostuin itse aiheesta, ja huomasin, että tällaisia sarjakuva-albumeita ei ole oikein julkaistu ainakaan olemassa olevista kaupungeista. Halusin koota paikallisten kokemuskokoelman kansien väliin, hän kertoo.

 

Paluumuuttaja Helsingistä

Pynnönen on syntyperäinen riihimäkeläinen. Aikuisiällä hän on käynyt opiskelemassa Lahdessa ja asumassa hetken Helsingissäkin, mutta viimeisen 12 vuotta Riihimäki on taas ollut hänen kotinsa.

– Kyllästyin Helsinkiin. Ensimmäiset kaksi vuotta siellä olivat ihan kivoja, mutta seuraavien kahden aikana viehätys oli jo kadonnut.

Nyt hän asuu kaupungin ydinkeskustassa.

– Kun olin nuori, Riihimäki näytti, ainakin lapsen näkökulmasta katsottuna, eläväisemmältä ja kiehtovalta, mutta onhan täällä nykyäänkin esimerkiksi paljon kulttuuria, Pynnönen sanoo.

 

Kohderyhmät ja tarina paikallisia

Rakas Riksu -sarjakuvan tarinoista aikaisimmat sijoittuvat 1970-luvulle ja tuoreimmat ovat nykypäivää. Pynnönen kertoo kuitenkin taiteilijan vapauden turvin siirtäneensä osan tarinoista nykypäivään miljöön kuvaamisen helpottamiseksi.

– Jos juuri siltä paikasta siltä aikakaudelta ei löytynyt kuvamateriaalia, miten sitä voisi kuvata autenttisesti.

Tarinoita hän etsintäkuulutti viime kesänä Riihimäen paikallislehden kautta. Erilaisia kokemuksia tuli sen verran monta, että osan hän joutui jättämään sarjakuvan ulkopuolelle.

Tarinoiden tärkein kriteeri oli niiden riihimäkeläisyys. Sarjakuvan sivuilla näkyvätkin niin Puputinkulma kuin kulttuuriväen Vihreä talo. Tarinoiden väliin Pynnönen on ikuistanut tuokiokuvia eri puolilta kaupunkia.

– Pyrin keräämään sarjakuvaan riihimäkeläisille tuttuja, rakkaita paikkoja. Ilmeisesti onnistuin tässä, koska näyttäessäni erästä sarjakuvan ruutua, aivan neutraalia omakotitaloreunusteista, talvista tienpätkää paikalliselle martalle hän tunnisti heti, mistä kuva oli otettu ja alkoi luetella eri taloissa asuneita perheitä, Pynnönen kertoo.

Pynnösen sarjakuva julkaistiin virallisesti Riihimäen Peltosaaren purettavalla koululla 17. toukokuuta vietetyn Lähiöfestin yhteydessä. Kyselyjä sarjakuvasta on tullut jo esimerkiksi paikallisen kirjakaupan kautta.

– Uskon, että tälle on aika tarkka, paikallinen kohderyhmä, Pynnönen sanoo. HÄSA