Janne Auvinen ei voisi olla onnellisempi. Kun työpäivä alkaa puoli yhdeksän maissa, edessä ei ole koskaan ”normaali” tai tylsä päivä.
– Järjettömän hyvältähän tämä maistuu! Kuin olisi kermavaahtoa suussa koko ajan.
– Kun aikoinaan osallistuin Verkatehtaan toiminnalliseen suunnitteluun, totesin, että tästä tulee niin hyvä, että haluaisin olla täällä töissä, ja nyt olen. Tämä on Suomen paras tapahtumatalo, toteaa Verkatehtaan uusi toimitusjohtaja.
Auvinen toimi Turun Logomon tapahtumajohtajana ennen Hämeenlinnaan siirtymistään.
Talon tapoihin häntä perehdytti elokuusta lähtien ex-toimitusjohtaja Jouko Astor, joka siirtyi nyt eläkkeelle.
– Häneltä sain proseduureista valtavan määrän hiljaista tietoa, joka olisi muuten voinut jäädä saamatta. Merkittävin asia oli, että tämän 2,5 kuukauden aikana ehdin rauhassa tutustua kaupungin organisaatioon, eli kenen kanssa mistäkin asiasta keskustellaan ja kuka päättää mistäkin.
Koska Verkatehdas oy on sataprosenttisesti Hämeenlinnan kaupungin omistama osakeyhtiö, olennaisena osana työhön kuuluu vuoropuhelu kaupungin virkamiesten ja johdon kanssa ja heille raportointi.
– Olen ällikällä lyöty, miten kaupungin organisaatio voi olla läpeensä näin järkiperäinen. Ihmisten kanssa voi puhua niin kuin tavallisten ihmisten kanssa. En ole tainnut tottunut sellaiseen, Auvinen myöntää.
Tämän hetken keskeisin puheenaihe kaupungin kanssa on ollut Verkatehtaan kylkeen rakennettava lisärakennus, jonka kustannusarvion kaupunki suitsi yli 10 miljoonasta eurosta maksimissaan viiteen miljoonaan.
– Sen rakentaminen on aivan välttämätöntä. Joudumme myymään koko ajan ei-oota, koska meillä ei ole tarjota yritystapahtuma- ja kokousasiakkaille yhtäaikaisesti useita tiloja.
– Kyllähän kaupungin ja liike-elämän kannattaa ne lisäeurot ottaa, jotta hämeenlinnalaiset veronmaksajat eivät joudu rahoittamaan peruspalveluja, kuten vanhusten-, lasten- ja terveydenhoitoa, pelkästään omista kukkaroistaan, Janne Auvinen painottaa.
Auvisen mukaan hänelle on ollut ilo saada osallistua kaupungin kulttuurijohtajien yhteispalavereihin.
Kulttuuripäällikkö Janne Niemisen johdolla kokouksiin osallistuu Verkatehtaan lisäksi edustajia teatterista, museoista, kirjastosta ja lastenkulttuurikeskuksesta.
– Esimerkiksi lastenkulttuurilupaus on loistava esimerkki siitä, miten yhteistyössä saadaan aikaiseksi kansallisestikin arvostettuja asioita.
– Minulla on voimakas halu tehdä yhteistyötä taidemuseon, Arxin ja teatterin kanssa niin, että saisimme Verkatehdasta enemmän kokonaisuutena esiin, esimerkiksi yhteistapahtumin. Teatterin kanssa voisimme tuoda Vanaja-saliin tuotantoja, jollaisia täällä ei ole ennen nähty, Auvinen sanoo.
Verkatehdas oy:n 22 työntekijää ovat Auvisen mukaan ottaneet hänet lämpimästi vastaan.
Pitkän linjan ammattilaisena ja kaikkea mahdollista aina ruohonjuuritasolta asti itsekin urallaan tehneenä Auvinen osaa arvostaa alaisiaan.
– Täällä töissä oleva väki on käsittämättömän kovaa, maailmanluokan tasoa. Työni ei voisi helpompaa olla, kun kaikki tietävät mitä tekevät ja ovat helvetin hyviä siinä.
Työtä Verkatehtaalla tehdään Auvisen mukaan kollektiivisena ryhmätyönä. Esimerkiksi tapahtumatyössä läheisin työtoveri on tuotantopäällikkö Pasi Visakivi, joka on linkki tapahtumien tekijöihin. Teknisen päällikön Tommi Kantasen kanssa Auvinen ”heittelee palloa” jatkuvasti käytännön työn kehittämiseen liittyen.
– Ykköstärkeä ihminen on talouspäällikkö Arto Helkiö, joka pitää meikäläisen ruodussa: ”Et mene lupaamaan mitään. Ensin katsotaan, onko rahaa”, Auvinen kuvailee nauraen keskusteluja.
Auvinen kiittelee myös tuotannonsuunnittelijoita sekä sisältöä ja rahaa taloon tuovia myynnin ammattilaisia.
Toimitusjohtajana Janne Auvisen päivät kuluvat pitkälti palaverista toiseen. Työpöytänsä ääressä hän ei ehdi eikä haluakaan istuskella, vaan ehtiessään hän kiertelee talossa ja kyselee, mikä rassaa tai mitä pitäisi kehittää.
Työhön kuuluu paljon hallinnollisia asioita, verkostoitumista, talon arjen pyörittämistä, sen kehittämistä, henkilöstön johtamista ja resurssien oikean kohdentamisen miettimistä.
– Sekä taiteellisen linjan perään katsomista. Sisällössä pitää säilyä riittävä diversiteetti (monimuotoisuus): on oltava tarjontaa sekä pienille kohderyhmille että mainstreamille (valtavirta).
Verkatehtaalla oli viime vuonna yli 600 000 kävijää.
– Aion tuoda Verkatehtaalle lisää seisovia konsertteja ja matalan kynnyksen bändejä. Vanaja-sali ei ole vain perinteinen konserttisali, vaan myös loistava rock-klubi. Eikä haittaa, vaikka kaljaa kaatuu lattialle. Lisäksi yhden tietyn pienen oopperaesityksen tuon tänne vaikka väkisin! HÄSA
Janne Auvinen
Syntynyt 16.8.1965.
Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas oy:n toimitusjohtaja 1.11.2019 alkaen.
Perhe: Yksi ihmeellisen kärsivällinen ja viisas ja ihanainen vaimo, kolme ihmeellisen hienoa, jo aikuiseksi jossakin välissä kasvamaan päässyttä lasta ja kaksi vallan ihmeellistä koiraa.
Unelma: Saada nauttia töistään ja elämästään pitkään ja terveenä yhdessä hienojen ihmisten kanssa ja jättää siinä sivussa tähän maailmaan sellainen pysyvä jälki, joka jää tuottamaan iloa kanssakansalaisille kaiken jälkeenkin.
Motto: Ilman sisältöä ei synny kuin koristeita.
Mitä ajattelin, kun heräsin aamulla: Ajattelin, että ”ai että, on kivaa!” Ajattelen näemmä niin nykyään joka aamu, kunhan vain saan silmät auki ja kahvia suuhuni. Johtuu siitä, että nautin elämisestäni, työstäni, työpaikastani, ihmisistä ympärilläni ja tästä kaupungista.
Millainen on hyvä työpäivä: Se on sellainen, jonka aikana kokee löytävänsä yhteisen tekemisen riemun, näkee uuden syntyvän ja vanhan hyvän pysyvän.
Millainen on takkuinen työpäivä: Sellainen, jona ei saa oikein mitään aikaiseksi. Sellainen, jona joutuu kuuntelemaan kaikesta valittavien, oman elämänsä synkkyydellä mustaavien ihmisten päämäärätöntä jankuttamista. Ja etenkin sellainen, jona huomaa oman saamattomuutensa takia olevansa kolmesta paikasta myöhässä yhtä aikaa.
