Kulttuuri Hämeenlinna

Kirjailija Elvi Sinervo istui vuosia Hämeenlinnan naisvankilassa – Laulan pilven taivaan tieltä kertoo hänen tarinansa

Illan esiintyjistä Mirella Pendolin ja Dunja Katz (vas.) kuuluvat Elvi Sinervon perhepiiriin. Käsikirjoittaja Hannele Seitsosen kainalossa Eija Ahvo. Myös Dunjan veli Kalle Katz on mukana esityksessä kertomassa isoäidistään. Kuva: Kristoffer Åberg
Illan esiintyjistä Mirella Pendolin ja Dunja Katz (vas.) kuuluvat Elvi Sinervon perhepiiriin. Käsikirjoittaja Hannele Seitsosen kainalossa Eija Ahvo. Myös Dunjan veli Kalle Katz on mukana esityksessä kertomassa isoäidistään. Kuva: Kristoffer Åberg

Musiikkiteatteriesitys Laulan pilven taivaan tieltä tuo Hämeenlinnan teatterin näyttämölle kirjailija Elvi Sinervon, joka jatkosodan aikana istui pitkään Hämeenlinnan naisvankilassa. Hämeenlinnalainen kulttuurintutkija Hannele Seitsonen on koonnut käsikirjoituksen kirjailijan päiväkirjoista, vankilakirjeistä ja runoista.

Yksi illan esiintyjistä on näyttelijä Eija Ahvo. Hän kertoo nuorena teatterikoululaisena yllättyneensä kuullessaan, että Elvi Sinervo oli istunut vuosia vankilassa.

– Miksi lukiossa ei kerrottu, että Suomen historiassa on rauhan puolustamisesta suljettu selleihin? hän ihmettelee.

– Eihän tämä asia historiaa ole. Mielipiteidensä takia vainottuja asuu Suomessa tälläkin hetkellä paljon, eri puolilta maailmaa tänne päätyneinä. Siellä missä soditaan, joutuminen epäillyksi, vangituksi, kidutetuksi tai kuolemaan tuomituksi voi lähteä aivan pienestä asiasta. Elvi Sinervon vangitsemisen syynä oli rauhantyö, Hannele Seitsonen toteaa.

 

Sinervo koki 1918 sisällissodan helsinkiläisen työläiskorttelin lapsena. Kotietsinnät, pidätykset ja väkivalta jättivät 6-vuotiaaseen lähtemättömän jäljen. Kuten monet sodan kokeneet 1930-luvun nuoret, kirjailija heräsi jo varhain toimimaan Euroopassa nousevaa fasismia ja sodan uhkaa vastaan.

Vuonna 1940 Sinervo oli mukana perustamassa Suomen-Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seuraa, vaikka tuomitsikin jyrkästi Stalinin politiikan. Seuran tavoite oli talvisodan jälkeen lieventää suomalaisten ryssävihaa ja pyrkiä järkevään naapurisopuun.

Kun Suomi jatkosodassa liittyi natsi-Saksan rinnalle sotaan Neuvostoliittoa vastaan, seura kiellettiin. Sen aktiivit, mukana kirjailijoita ja kansanedustajia, vangittiin useaksi vuodeksi syytettyinä maanpetoksen valmistelusta. Sinervon 4-vuotias poika menetti äitinsä kolmeksi vuodeksi.

 

Runoteos Pilvet syntyi vankilassa kuin helmi simpukassa. Vankitoveri tekstasi Sinervon runot vessapaperiarkeille, toinen vanki sitoi kirjan. Elvi itse piirsi kansikuvan, ja joku osasi ommella kannet löytämistään kankaanpalasista. Kirja kiersi vankilassa kädestä käteen.

Runot, päiväkirjat ja vankilakirjeet luovat lähikuvan, jossa näkyy yksi pysähdyttävä totuus kiistellyistä sotavuosista. Karuudestaan huolimatta Sinervon tarina säteilee rohkaisevaa inhimillisyyttä, lämpöä ja huumoria. Esityksen laulut on säveltänyt Perttu Hietanen, joka tunnetaan erityisesti Eino Leinon runojen säveltäjänä.

 

Laulan pilven taivaan tieltä Hämeenlinnan teatterissa sunnuntaina 28.4. klo 18