fbpx
Kulttuuri

Sarjakuva-arvio: Kun Suomi melkein kuninkaan sai

Matti Nieminen & Anssi Rauhala: Väinö I – Suomen kuningas. Täysi Käsi oy. 72 s.

On elo-syyskuun vaihde vuonna 1918. Hessenin prinssi Friedrich Karl saa hulppean linnansa pihaan lähetiltä kirjeen. Kirje ei ole mikä tahansa, vaan siinä hänelle tarjotaan valtaistuinta Suomesta – maasta, josta hän ei tiedä yhtään mitään. Vaimokin luulee aluksi Saksan jo vallanneen koko Suomen.

Juuri sodasta selvinneen Suomen hallitus on kuitenkin sitä mieltä, että maa tarvitsee Saksan tapaan vahvan, puoluepolitiikan yläpuolella olevan johtajan. Friedrich on kuningasehdokaslistalla hyvänä kolmosena.

Matti Nieminen ja Anssi Rauhala ovat loihtineet erikoisesta Suomen hallituksen projektista mukaansatempaavan ja seikkaperäisen sarjakuvan.

Rauhalan mustavalkoinen, osin jäykkä kuvitustyyli sopii mainiosti prinssien ja pönöttävien silinteripäisten poliitikkojen kuvaamiseen. Hieman lukuelämystä tosin latistavat kuvituksen selkeät rasterit ja se, että yhdellä sivulla kuvista puuttuu siivu niin oikeasta kuin vasemmastakin laidasta.

On jollain tapaa surkuhupaisaa, että aluksi Suomi tahtoisi kovasti heti kruunata uuden kuninkaansa, ja myöhemmin, kun Friedrich olisi viimein halukas, Suomi ei enää huolikaan koko kuningasta.

Näin ainakin sarjakuvan mukaan. Loppusanoissa Nieminen nimittäin paljastaa ottaneensa vapauden järjestää tapahtumia hieman uudelleen tarinan sujuvoittamiseksi.

Sujuva sarjakuva Väinö I – Suomen kuningas tosiaan onkin.

Niemisen idea kertoa tapahtumat Friedrichin näkökulmasta on erittäin toimiva: näin hän saa luontevasti kuljetettua rinnakkain niin kahden maan sisäpolitiikan, maailmanpolitiikan kuin Friedrichin päänsisäisiäkin tapahtumia.

Lopun kuva, jossa pettynyt Friedrich näyttää katoavan koiransa kanssa lumisateeseen, on suorastaan koskettava näky.

Menot