Kulttuuri Hämeenlinna

Suomalaisia elokuvia tehdään enemmän kuin koskaan ennen – Suosion taustalla monipuolisuus

Elokuvatutkija Antti Alasen mukaan suomalainen elokuva elää ja voi hyvin. Alanen keskustelee elokuvasta tämän viikon perjantaina Birgerin Perjantaiparlamentissa.
Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen
Kuva: Kuvakooste: Soile Toivonen

Suomessa eletään elokuvien kulta-aikaa.

Täällä tehdään enemmän elokuvia kuin koskaan aiemmin, eikä elokuva ole ollut näin suosittua sitten 1960-luvun. Silloin päättyi edellinen suomalaisen elokuvan kulta-aika.

– Elokuvia tehdään koko maailmassa enemmän kuin koskaan ennen, mutta Suomessa joka neljännellä elokuvakäynnillä katsotaan kotimainen elokuva. Se on ihan Euroopan tasollakin korkea luku, toteaa elokuvatutkija Antti Alanen.

Suomalaisia elokuvia näytetään myös televisiossa lähes päivittäin, mikä ei Alasen mukaan ole ollenkaan tavallista.

– Ei esimerkiksi Ruotsissa toimita näin.

 

Lumikista lähtien

Alanen tietää, mistä hän puhuu. Hän on seurannut niin Suomen kuin maailman elokuvakulttuuria usean vuosikymmenen ajan.

Alanen on toiminut Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ohjelmistosuunnittelijana vuodesta 1985 lähtien, ja vuodesta 2019 hän on kuulunut myös Suomen elokuvasäätiön hallitukseen. Lisäksi hän on johtanut Valtion elokuvatarkastamoa, työskennellyt elokuvakriitikkona, kirjoittanut elokuvista tietokirjoja ja ennen kaikkea katsonut elokuvia.

– Ensimmäinen katsomani elokuva oli Lumikki ja seitsemän kääpiötä vuonna 1962. Siitä lähtien olen pitänyt elokuvapäiväkirjaa.

Aluksi päiväkirja oli pelkkä luettelo katsotuista elokuvista. Vähitellen elokuvien nimien perään tuli lause.

Nykyään Alasen elokuvapäiväkirja täydentyy netissä, missä hän on pitänyt sitä blogimuodossa jo 20 vuotta.

– Kirjoitan blogiani englanniksi. Se on yksi Suomen vanhimmista blogeista, ja sillä on kansainvälinen yleisö.

 

Päiväkirja syventää kokemusta

Elokuvapäiväkirja on Alaselle yksi keino saada katsomistaan elokuvista enemmän irti.

Hän kuvailee elokuvaa epä-älylliseksi taiteenlajiksi. Se koskettaa ihmisen tunteita, viettejä ja vaistoja.

Koska elokuva iskee suoraan ihmisen tietoisuuden toiselle puolelle, täyden kokemuksen saadakseen sitä pitää käsitellä katsomisen jälkeen.

– Venäläinen tietäjä Naum Kleiman on sanonut, että elokuva alkaa kun sen päättyy. Elokuva ei ole verbaalisessa maailmassa, mutta kun sitä alkaa kuvata sanallisesti, ajatukset sen suhteen alkavat kasvaa.

Tämän takia hän suosittelee elokuvista keskustelemista, kirjoittamista ja lukemista.

– Se syventää elokuvakokemusta.

 

Tuntematon ylittää sukupolvirajoja

Alanen on elokuvan ammattilainen, mutta hän kuuntelee mielellään kaikkien ajatuksia elokuvista.

– Olen aina kiitollinen muiden ajatuksista. On mielenkiintoista kuulla, mitä erilaisia asioita ihmiset löytävät elokuvista suhteessa omaan elämänpiiriinsä.

Alanen kuvaa elokuvaa maailman kuvaksi. Sitä se on ollut jo vuodesta 1895 lähtien.

– Elokuva on historiamme ilmentymä. Se kiteyttää maailmaa, jossa elämme.

Hyvä esimerkki historian elävöittämisestä ovat sotaelokuvat. Suomalaisten käsitys siitä, millaista sodissa on, on muovautunut osaksi kotimaisten sotaelokuvien pohjalta.

– Esimerkiksi Tuntematon sotilas on sukupolvirajoja ylittävät tarina, joka auttaa ymmärtämään myös sodan henkisiä vaikutuksia.

 

Suomi-elokuva maailmalle

Tuntemattoman sotilaan vaikuttavuutta kuvaa myös se, että tarina filmatisoitiin vuonna 2017 jo kolmannen kerran. Elokuvasta tuli ensimmäinen miljoonan katsojan rajan ylittänyt suomalainen elokuva lähes 50 vuoteen.

Alasen mukaan suomalaisen elokuvan suosion taustalla on sen monipuolisuus. Tarjolla on dokumentteja, draamaa, komediaa, animaatioita ja lastenelokuvia.

Seuraavaksi suomalaisten pitäisi vielä valloittaa maailma. Suomalainen elokuvakulttuuri ei ole maailmalla kovin tunnettua.

– Se ansaitsisi tulla tunnetuksi paljon paremmin. Me olemme usein tyytyneet siihen, että elokuva kelpaa kotimaassa. Nuoremmalle sukupolvelle kansainvälisyyskulma on itsestään selvempää. He osaavat katsoa asioita myös kansallisen kulttuurin ulkopuolelta.

Antti Alanen Birgerin Perjantaiparlamentissa  (Raatihuoneenkatu 5) 5. huhtikuuta klo 18 alkaen.

Antti Alanen

Kuva: Valentina Iaccarino
Kuva: Valentina Iaccarino

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ohjelmistosuunnittelija, historioitsija ja kriitikko.

Kirjoittanut tai toimittanut 14 elokuvaa käsittelevää tietokirjaa.

Pääteokset MMM – Elokuvaopas (Otava, 1995/2005) ja Elokuvantekijät (Otava, 2012).

Uusin teos Elokuva ja psyyke 5: Lapsi oudossa maailmassa (Minerva, 2019).

Muita teoksia esimerkiksi: Marilyn – alaston naamio (1982/1996), Musta peili – kauhuelokuvan kehitys Prahan ylioppilaasta Poltergeistiin (yhdessä Asko Alasen kanssa, 1985), Sähköiset unet – musiikkivideo eli miten taiteesta tuli pop (1992).

Antti Alanen: Film Diary löytyy osoitteesta anttialanenfilmdiary.blogspot.com