Kulttuuri

Kevyellä kynällä: Suomi Venäjän kirjallisuudessa: Tsuhna, kulkurinhilse, möhömaha, muumipeikko, samojedi..

Eduard Verkin: Sahalinin saari

Jos suomalainen esiintyy kansainvälisessä kirjassa tai elokuvassa, henkilö on yleensä irrallinen kuriositeetti. Suomalaiset ovat niin pieni joukko, että ulkomailla ei usein ole mielikuvaa suomalaisesta.

Venäläisillä on oma käsitys suomalaisista. Suomalainen on päässyt sivuosaan myös Eduard Verkinin mielenkiintoisessa uutuuskirjassa Sahalinin saari, joka kertoo ydinsodan jälkeisestä ajasta. Kirjan toinen päähenkilö venäläinen Artjom kertoo, kuinka hän nuorena keräsi isänsä kanssa ruumiita sataman vedestä. Ruumiita kuljettaneen laivan haaksirikko oli ”mahtava juttu”.

Kaksi suomalaista oli tietenkin venäläisten tiellä satamassa. Artjomin isä ”Ukko” ajoi kärryillä toisen jalan päältä. Kirja kertoo:

”Suomalainen ei väistänyt. Päinvastoin, seisoi yhä tulevammin paikoillaan. Suomalaiset tästä nyt vielä puuttuivat…

– Menetkös siitä! Ukko ärjäisi. – Pois tieltä! Minä teille Kalevalat näytän, saatana soikoon! Senkin raadonsyöjät, mokomat tsuhnat, pois tieltä!

Suomalainen pysyi paikoillaan. Sitkeä tyyppi. Toinen siirtyi vähän syrjemmälle. Ukko osasi olla pelottava.

– Mikä sinä luulet olevasi, häh?! Ukko kysyi. – Vastaa senkin syöpäläinen ja samojedi! Minä olen kärryyn kahlittu. Entäs sinä? Senkin kulkurinhilse, möhömaha, muumipeikko…

Suomalainen katsahti taakseen, haki tukea toiselta suomalaiselta.

– Häivy! Ukko ärjäisi. – Häivy, kun vielä pystyt kävelemään!”

Kirjailija Verkin ei ota kantaa henkilön arvioihin suomalaisista vaan pistää sanat iäkkään ”Ukon” suuhun. Hän ei kerro, kuvaako kohtaus venäläisten tai hänen omaa näkemystään suomalaisista. Verkin ei kirjailijan vapaudella paljasta, tekeekö hän parodiaa maansa perinteisestä asennoitumisesta suomalaisiin.

Päivän lehti

15.7.2020