Susanna Tollet ihastui kampiliiraan ja kuljettaa soitintaan keikoille lastenvaunuissa

Musiikkia linnassa -tapahtuma vetää tänä syksynä henkeä viime vuoden juhlavuoden jälkeen. Silloin juhlittiin 30-vuotista taivalta, mutta konserttisarjassa on silti juhlan aihetta tänäkin vuonna.

Viiteen konserttiin mahtuu niin Hämeenlinnan kaupunginorkesterin 85-vuotisjuhlakonsertti kuin 25-vuotisjuhlaansa viettävän Vanajan kamarikuoron esiintyminen.

Kamarikuoro on mukana pyhäinpäivän iltana Hämeenlinnan kirkossa esitettävässä Gabriel Fauren Requiemissä. Teos esitetään nykyisin usein urkujen säestyksellä, mutta pyhäinpäivän esitykseen on koottu 15 hengen orkesteri.

Hämeenlinnalaisia muusikoita

Requiemin soittajista suurin osa on hämeenlinnalaisia muusikoita, ja kaksi Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttoria, Minna Koskikunnas ja Heikki Seppänen, laulavat solistiosuudet.

– Fauren Requiemistä on olemassa useita versioita, hän muokkasi teosta useaan otteeseen. Se on hyvin kaunista musiikkia, kertoo Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kanttori Sonja Saarikko.

Heikki Seppänen toimii nyt toista vuotta myös Musiikkia linnassa -tapahtuman hallituksen puheenjohtajana. Hän kertoo, että konserttisarjan painopiste on aina ollut vanhassa musiikissa, mutta uudempaakin musiikkia on ripoteltu mukaan.

Seppänen kertoo, että tänä vuonna on palattu juurille siinä mielessä, että kaikki konserttisarjan omat konsertit järjestetään Hämeen linnassa. Viime vuosina tapahtumia on ollut enemmän myös muualla kuin linnassa. Yhteistyökonsertit järjestetään Hämeenlinnan kirkossa ja Raatihuoneella.

Festivaalin avaa ylihuomenna perjantaina Trio Sufira eli viisi vuotta sitten perustettu keskiaikaista ja renessanssimusiikkia esittävä kokoonpano. Trio soittaa etenkin eurooppalaista vanhaa musiikkia, mutta lisäksi ohjelmistossa on myös uutta musiikkia.

– Tavoittena on tuoda esille vanhan ja uuden musiikin yhteisiä piirteitä ja saada yleisö kuuntelemaan myös historiallisia sävellyksiä kuin ne olisivat vastasävellettyjä, kertoo Trio Sufiran Susanna Tollet.

Kolmikosta kaikki myös laulavat, ja Tolletin ääniala on altto. Lisäksi hän soittaa nokkahuilua ja kampiliiraa, jollainen hänellä oli mukanaan konserttisarjan tiedotustilaisuudessa.

Tuhatvuotinen historia

Kampiliira on ainakin 1000 vuotta vanha soitin, jonka ranskankielinen nimi on hyvin kuvaava: viulu, jossa on pyörä.

Soittimessa on kielet, kuten viulussa. Sitä ei kuitenkaan soiteta jousella, vaan ääni syntyy kammella pyöritettävän kiekon eli pyörän avulla.

– Kampiliiraa on käytetty ainakin 1100-luvulla Espanjassa kirkkolaulun opiskelussa säestyssoittimena, Tollet kertoo.

Hän kuuli kampiliiran soittoa ensimmäisen kerran pari vuotta sitten ja ihastui heti. Hän tilasi oman soittimensa budapestiläiseltä soitinrakentajalta.

– Soitin oli muuten juuri sellainen kuin odotinkin, mutta isompi. Jotkut kuljettavat kampiliiraa repussa, mutta totesin sen mahdottomaksi. Jos kuljetan tätä kävellen, käytän lastenvaunuja, Tollet kertoo.

Kampiliiralle on sävelletty omaa musiikkia, mutta sille voi sovittaa lähes mitä tahansa.

Kaupunginorkesterin 85-vuotisjuhlakonsertti on samalla kunnianosoitus myös orkesterin pitkäaikaiselle kantavalle voimalle, säveltäjä Jarmo Sermilälle. Sermilä täytti aiemmin tänä vuonna 80 vuotta.

– Orkesteri on taistellut olemassaolostaan, mutta onneksi nyt ollaan niin pitkällä, että on syytä juhlaan, sanoo Hämeenlinnan orkesteriyhdistyksen puheenjohtaja Maire Rissanen.

Juhlakonsertti järjestetään Raatihuoneella tiistaina 22. lokakuuta. Ohjelmistossa on muun muassa Mozartia ja Vivaldia, mutta myös hämeenlinnalaisväriä eli sekä Tauno Marttisen että Jarmo Sermilän tuotantoa.

Lisäksi konsertissa esitetään Sampsa Ertamolta tilattu uusi, Jarmo Sermilälle omistettu kappale.

Luonnonääniä ja miekkailua

Konserttisarjan kaksi viimeistä osaa järjestetään viikon välein Hämeen linnassa.

Torstaina 7. marraskuuta pääosassa ovat luonnon äänet, kun pelimanni ja barokkiviulisti Kreeta-Maria Kentala ja cembalisti Matias Häkkinen esittelevät erilaisia luonnonilmiöitä musiikillisessa muodossa.

He kuvaavat konsertin esitystä tanssilliseksi folkbarokkiohjelmaksi, jossa yhteinen nimittäjä on luonto.

Mukana on sävellyksiä pelimanneilta ja barokkisäveltäjiltä eli luvassa on matka suomalaisen mäntymetsän ja böömiläisen talonpojan takapihan kautta italialaisen tähtitaivaan tuikkeeseen.

Sarjan päättää Espoon Barokin yhtye Miekkailukoulu-esityksellään. Konsertin musiikki on sävelletty 1600-luvulla, ja suurin osa säveltäjistä on vaikuttanut Habsburgin hovissa.

Konsertti tarjoaa aikamatkan karnevaalin humuun, taisteluihin, pakeneviin osmaaneihin tai oppitunnille miekkailukoulun saliin. _HÄSA