Kulttuuri Hämeenlinna

Suurin osa Sibelius-fantasian musiikista tulee nauhalta – Oivallus vei ohjaajan karkkikauppaan

Sibelius-fantasia järjestetään kaupunkilaisten voimin jo kymmenettä kertaa.
Kuva: Esko Tuovinen
Tuula Penttilä ohjaa kymmenennen SIbelius-fantasian.

Voiko Sibelius-fantasiassa soittaa musiikkia nauhalta? Kyllä voi. Tämä valaistus sai ohjaaja Tuula Penttilässä aikaan ”karkkikauppaefektin”. Kymmenennessä Sibelius-fantasiassa soivat Jean Sibeliuksen orkesteriteokset ja ennen kaikkea Kullervo.

– Siitä on myös kuoroversio, jonka Hämeenlinnan Mieskuoro esittää, Penttilä iloitsee.

Lisäksi kuullaan osia Lemminkäisestä ja Shakespearen Myrskyyn sävelletystä Tempestistä.

– Sibelius oli erityisesti sinfonikko ja suurten orkesterien säveltäjä. Sinfoniaorkesteria emme voi torille tuoda, mutta orkesterimusiikkia voimme. Esitys seurailee pitkälti Kullervon tarinaa Kalevalasta, mutta esitystä voi seurata, vaikkei tarina olisikaan tuttu.

Katso Sibelius-fantasian viime vuodelta 2018.

Elävöittäjänä Värttinä

Tänä vuonna fantasiateoksen esiintymislava on aikaisempaa edempänä, jotta katsojat näkisivät esityksen paremmin. Screenejä ei tule.

Pitkään samaan paikkaan rakennettu esitys tasapainoilee tuttujen elementtien ja uudistumisen välillä. Mukana on vanhaan tapaan tanssiryhmiä, lapsikuoro, balettitanssija Linda Haakana ja tauon jälkeen myös voimistelija Silja Ahonen.

Elävästä musiikistakaan ei ole luovuttu. Ensimmäistä kertaa mukana on Värttinä-yhtye, ja paikan päällä kuullaan myös Iina Harjulan pianoa ja Antti Polameren lyömäsoittimia.

Uudet musiikkielementit ja lavan sijoitus antavat tuoreita mahdollisuuksia alusta saakka mukana olleelle valotaiteilijalle Juha Rouhikoskelle.

– Valojen ylöspano muuttuu nyt isosti ensimmäistä kertaa. Se on nyt mukana lavastuselementtinä. Kalevala henkii mystiikkaa, ja valot luovat tietynlaisen temppelimäisen ympäristön, hän kuvailee.

Ohjaaja Tuula Penttilää kiehtoo se, miten erillisistä palasista muovautuva esitys koostuu vasta päivää ennen yleisön eteen menemistä.

– Rakennan sen päässäni, pyydän eri tahoilta eri asioita ja sen jälkeen he tekevät omat ratkaisunsa. Viimeistään lauantaina nähdään, miten kokonaisuus toimii.

Juha Rouhikoski, IIna Harjula, Tuula Penttilä, Antti Polameri ja Piia Lievetmursu ovat kymmenennen Sibelius-fantasian takana.

Koko viikonloppu Sibeliusta

Sibelius-fantasia on osa koko viikonlopun kestävää Sibelius-fantasia-kaupunkitapahtumaa. Ohjelma alkaa perjantaina ja jatkuu sunnuntaihin.

Tapahtuma on juontaa juurensa Sibeliuksen syntymäkaupunki -säätiön aikoinaan useita vuosia järjestämästä Sibeliuksen syksy -festivaalista. Sieltä on peräisin muun muassa Kuorot kuutamolla, jossa kuorokokoonpanot kiertävät eri paikoissa lyhyine esityksineen.

– Kaikkea ei kannata polttaa, toteaa Hämeenlinnan kaupunginmuseon amanuenssi Antti Krapu.

Hämeenlinnan kulttuuripäällikön Janne Niemisen mukaan tapahtuman tarkoitus on ”altistaa ihmiset Sibeliukselle” eli tuoda kaikille musiikillista henkeä ilman, että on edes osallistuttava tapahtumiin.

Tapahtumia kaipaaville viikonloppu tarjoaa niin konsertteja kuin lasten musiikkiteemaisia työpajojakin. HÄSA

Kolmen päivän tapahtuma

Sibelius-fantasia-kaupunkitapahtuma järjestetään pe–su 20.–22-9.

Ohjelma koostuu osin samoista elementeistä kuin taannoinen Sibeliuksen syksy -festivaali.

Perjantaina

Kukkien kertomus -koululaiskonsertti Raatihuoneen salissa klo 13. Järj. Sibelius-seura ja Arx.

Sekaisin Sibeliuksesta -konsertti Raatihuoneen salissa klo 18. Järj. Sibelius-seura.

Lauantaina

Sibelius-Arxantai Arx-talossa klo 10–14. Järj. Arx.

Sibbe-bailut Paasiaukiolla Goodmanissa klo 12–15. Järj. Lähi-Tapiola.

Skogsterin ja Sibeliuksen syntymäkodin avoimet ovet klo 18–22. Järj. Kaupunginmuseo.

Sibelius-fantasia Hämeenlinnan torilla klo 20.30. Järj. Hämeenlinnan kaupunki.

Kuorot kuutamolla klo 19–22.30 eri paikoissa. Useita järjestäjiä.

Sunnuntai

Duo Lehtinen & Lipasti, kamarikonsertti Sibeliuksen syntymäkodissa klo 14.