Taide ei ole pikaruokaa – "On virhepäätelmä, että vain itsensä kannattava taide on säilyttämisen arvoista", sanoo uusi kulttuurikolumnisti
1. Kuka olet?
2. Millaisista asioista palat halusta kirjoittaa?
3. Mikä on hyvää Kanta-Hämeen kulttuuriasioissa?
4. Mikä huolestuttaa alueen kulttuurissa?
5. Mitä erityisesti odotat ensi vuoden kulttuuritarjonnassa ylipäätään?
Olli Soini
1. Perustavanlaatuinen kysymykseni on aina ollut, mitä ihmisen tulisi täällä tehdä. En ole koskaan osannut loppuun asti vastata kysymykseeni, mutta olen tiennyt, mihin en halua ryhtyä. Olin maailmanmatkaaja, kunnes kolmikymppisenä aloin asettua. Nelikymppisenä minulle siunaantui perhe. Nelivitosena aivan uusia juonteita, mitä tulee työhön. Olen kutakuinkin kohdallani siinä, missä nyt olen.
2. Haluan kirjoittaa kaikesta siitä, mitä olen tällä hämmästyttävällä planeetalla nähnyt ja kokenut. Häpeämättömästi.
3. Kaikki ne ihmiset, jotka panevat itsensä likoon. Ne, jotka usein hyvinkin pyyteettömästi haluavat antaa lahjansa meidän kaikkien hyväksi. Tämä on sellainen rikkaus, jota emme ehkä koskaan osaa kyllin arvostaa.
4. Taipumuksemme välinpitämättömyyteen ja haluttomuutemme ymmärtää toista ja toiseuksia. Vimmamme heittäytyä pakonomaisiin toistuvan kokemuksen oravanpyöriin. Tästä seuraava käsittämätön into typistää kulttuurin ääretön moninaisuus jättimarketin pikaruoka-annoksiksi. Kuuroutemme toisten tarinoille. Ja tietysti vallanhimo, ahneus, häikäilemättömyys ja suoranainen typeryys, aivan erityisesti silloin kun ne ilmenevät valtaapitävien ja päättäjien keskuudessa.
5. Syväluotaavia tutkielmia ihmismielen avaruuteen, rikkautta, rakkautta, viiltävää iloa ja eloa. Ja miksei vaikka heittäytymistä.
Janne Auvinen
1. Olen Verkatehtaan uusi toimitusjohtaja.
2. Pohdin esittämistä ja sen tiloja. Kiinnostaa, miten yhteiskunta viisaasti voi tarjota alustoja taiteelle. En ole hiljaa mistään kulttuurin alasta, vaikka liukastelisin vieraalla jäällä, onhan jokainen taiteen kokijana asiantuntija.
3. Tarjonta on monipuolista ja ”ihan lähellä”, tykkäsi mistä vain hengen tai ruumiin kulttuurista. Näen avoimen kentän ilman keinotekoisia rajoja. Poikkitaiteellisuus on mahdollisuus, ei uhka. Ja Verkatehdas on aidosti koko kansan olohuone! Olen kotonani täällä.
4. Kulttuuri elää pienessä maassa vain yhteiskunnan tuella, ja on virhepäätelmä, että vain itsensä kannattava taide on säilyttämisen arvoista. Yhteisön on ylläpidettävä kulttuuriarvoja, saatettava ihmiset saamaan enemmän kuin ymmärtävät pyytää, tarjottava nautintoja tekemään elämästä onnellisempaa ja ajatuksista kirkkaampia. Olen surullinen klassisen musiikin vähenemisestä ja toivon teatterin pääsevän taas tekemään hyvää katsojilleen.
5. En odota mitään tiettyä. Tekoja, uuden yhteistyöilon hedelmiä ja yllättäviä kokemuksia. Uusia, unohtumattomia ilon, surun, riemun ja liikutuksen hetkiä. Ja paljon yleisöä nauttimassa siitä, mitä kulttuuri antaa.
Sirpa Taulu
1. Olen Sirpa Taulu o.s. Panttila. Sivistykseni perusta luotiin 70- ja 80-luvuilla Hämeenlinnassa, minkä jälkeen siirryin harjoittamaan akateemista vapautta Jyväskylään. Olen kolmen miltei aikuisen lapsen äiti ja saanut elää sielunkumppanini kanssa liki puolet elämästäni. Taide kuuluu vahvasti arkeeni, ja pidän sitä parhaana kommunikaatioympäristönä kaikille.
2. Olen lapsesta lähtien suhtautunut intohimoisesti oikeudenmukaisuuteen ja siihen, mistä ihmisyydessä oikein on kysymys. Nämä vaikuttavat aina taustalla, mitä sitten teenkin.
3. Paluumuuttajana olen ylpeä Verkatehtaasta, mutta erityisesti minuun on tehnyt vaikutuksen se valtava joukko taiteen eri alojen huipputekijöitä, joita täältä löytyy. Koska olemme pienessä kaupungissa, ihmiset oppivat tuntemaan toisensa ja yhteistyö on mutkatonta.
4. Olen huolestunut tehokkuusajattelusta, joka on saanut vallan ja jolla perustellaan erilaisia talouden tasapainottamisohjelmia. Järkevän taloudenhallinnan pitäisi olla vain väline ja perusta isommille ihmisyyden asioille.
5. Odotan innolla tulevaa kesänäyttelyä. Viimekesäisen Riihimäki-tragedian jälkeen saimme yleisöltä paljon palautetta siitä, ettemme saa luovuttaa ilkivallan edessä. Ensi kesänä valtava joukko taiteilijoita rakentaa Hämeenlinnaan ison kokonaisuuden paikkaan, johon kaikilla hämeenlinnalaisilla on varmasti jonkinlainen suhde. Odotan innolla, että tyhjilleen jääneet tilat saadaan avattua käyttöön uudella sisällöllä. HÄSA
