Kulttuuri Hämeenlinna

Taidekirja lymyää muun kirjallisuuden varjossa – Näkyvyyttä tuo muun muassa Eliel Aspelin -palkinto

Iittalan taidekirjapäivät on keskittynyt kuvataiteesta kertovaan kirjallisuuteen jo yli kaksikymmentä vuotta. Raati käy vuosittain läpi Eliel Aspelin -kilpailuun lähetetyt kirjat ja tutustuu samalla kirjallisuudenlajin trendeihin ja monimuotoisuuteen.
Tänä kesänä Emil Aspelin -palkinnon sai teos Paul Osipow (ylinnä). Muut kuvan teokset saivat kunniamaininnan. Kuva: Muu
Tänä kesänä Emil Aspelin -palkinnon sai teos Paul Osipow (ylinnä). Muut kuvan teokset saivat kunniamaininnan. Kuva: Hämeenlinnan kaupunginkirjasto

Missä kuvataiteesta puhutaan? Missä pureudutaan sen juuriin, tutkaillaan yksittäisen taiteilijan uraa ja ruoditaan taidesuuntauksia?

Ainakin taidekirjoissa.

Entä mikä on taidekirja? Tätä pohtii vuosittain Iittalan taidekirjapäivillä jaettavan Eliel Aspelin -taidekirjapalkinnon raati.

– Kilpailuun lähetetään paljon erilaisia taidekirjoja museoiden julkaisuista taidehistoriateoksiin, kertoo viime vuoden kirjoja ruotineen raadin puheenjohtaja, viestintäkonsultti Anja Kuoppa.

 

Taidekirjat jäävät julkisessa keskustelussa vähäiselle huomiolle. Aihe- ja tyylikirjon monimuotoisuus ja runsaus eivät välttämättä välity lukevalle kansalle.

Muun muassa tämän vuoksi Iittalassa palkitaan vuosittain edellisen vuoden paras taidekirja. Iittalan valtakunnallista taidekirjapäivää on vietetty jo yli 20 vuotta, ja Eliel Aspelin -palkintoa on jaettu lähes yhtä kauan. Tämänvuotiset palkinnot jaettiin kesäkuussa.

– Kilpailun tarkoituksena on nimenomaan nostaa taidekirjojen merkitystä ja arvostusta, Kuoppa sanoo.

– Uskon, että kilpailu vaikuttaa näkyvyyteen. Etenkin voittajista kyllä kirjoitetaan, ja palkinto on kirjalle meriitti.

 

Taidekirjoja ilmestyy monesta lähteestä. Jotkin tulevat vakiintuneilta kirjankustantamoilta, kuten Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralta, toiset ovat museoiden omia julkaisuja.

Esimerkiksi Hämeenlinnan taidemuseon näyttelykirjat ovat näkyneet kilpailussa. Tällä kertaa neljän kunniamaininnan saaneen joukkoon mahtui Hjalmar Munsterhjelm -teos.

– Kunniamaininta tuli aivan perustelluista syistä, Kuoppa kiittää.

 

Tänä vuonna nelihenkinen raati kävi läpi yhteensä 35 viime vuonna ilmestynyttä taidekirjaa.

Taidekirjallisuudessakin erottuu vuosittain erilaisia trendejä. Raadin mukaan korkeatasoisessa kilpailussa oli näkyvillä suomalaisen taidekirjallisuuden pyrkimys kansainvälisyyteen. Tämä näkyi teosten monikielisyydessä.

Kuopan mukaan raati painotti tänä vuonna teosten yleistä merkittävyyttä. Vuoden 2019 kilpailun voittajaksi valittiin lopulta teos Paul Osipow, joka raadin mukaan muistuttaa ”selätöntä, puhkiluettua kirjaa, jonka kanteen on tuttavallisesti maalattu kirjaimet P A U L”.

Raati arvioi, että kiinnostava ulkoasu houkuttaa tarttumaan teokseen. Sisältö puolestaan on ”ansaittu kunnianosoitus Paul Osipowin elämäntyölle ja 60 vuotta kestäneelle merkittävälle taiteilijan uralle”.

 

Taidekirjojen laajaan joukkoon mahtuu erilaista kuvan ja tekstin leikittelyä ja sekä tutkimuksellisia että populaareja lähestymistapoja. Teokset jättävät eloon jo purettuja näyttelykokonaisuuksia ja tekevät taidehistoriaa näkyväksi.

– Esimerkiksi Annika Waenerbergin teos Emil Cedercreutzista paikkasi suuren aukon suomalaisessa taidehistoriankirjoituksessa, Kuoppa sanoo.

Teos sai kilpailussa kunniamaininnan.

Edellisvuoden kilpailun merkittäviin teoksiin kuului Pauli Sivosen ja Laura Kuurneen Kymmenen polkua kokoelmaan, joka esittelee Serlachiuksen taidekokoelmaa. Myös tämä teos sai omana vuotenaan kunniamaininnan.

– Myös helsinkiläinen Amos Andersonin taidemuseo on vuosien mittaan julkaissut todella hienoja taidekirjoja.

Nykyään museon nimi on Amos Rex.

 

Eliel Aspelin -palkinto on muotoilija Harri Koskisen suunnittelema lasiveistos.

Tänä vuonna raatiin kuuluivat puheenjohtaja Anja Kuopan ohella taidehistorioitsija Leena I. E. Krohn, kirjastonhoitaja Ulla Hämäläinen-Pelli ja sihteerinä Hämeenlinnan kaupunginkirjaston palvelupäällikkö Irmeli Isokivijärvi. HÄSA

Eliel Aspelin -palkinto

Jaetaan Iittalan valtakunnallisilla taidekirjapäivillä alkukesästä. Taidekirjapäiviä on vietetty vuodesta 1998.

Eliel Aspelin -palkinto myönnetään edellisen vuoden aikana julkaistulle parhaalle taidekirjalle. Nykyään taidekirjakilpailun järjestää Hämeenlinnan kaupunginkirjasto.

Tänä vuonna palkinnon sai teos Paul Osipow. Sen ulkoasusta vastaavat graafinen suunnittelija Penni Osipow ja visuaalinen suunnittelija Teemu Pokela. Tekstit ovat taidemaalari Silja Rantasen ja taidekriitikko Timo Valjakan.

Kunniamaininnat saivat teokset Emil Cedercreutz 1879–1949 (Annika Waenerberg ja Manuel Velez Cea, SKS), Hjalmar Munsterhjelm (Teppo Jokinen, Hämeenlinnan taidemuseo, PARVS), Jacob Hashimoto: The Infinite Curve (Elina Forsblom, Turku: Makasiini Contemporary) ja Lemminkäisen arvoitus: erään taulun tarina (Tarja Talvitie, Minna Turtiainen, Serlachius Museot, PARVS).

Kuka?

Eliel Aspelin-Haapkylä (1847–1917) oli suomalaisen taidekirjallisuuden uranuurtaja.

Mm. Helsingin yliopiston estetiikan professori ja Tiedeakatemian ensimmäinen puheenjohtaja, suomalaisen kirjallisuudentutkimuksen ja taiteen tutkimuksen kehittäjä, kirjallisuuskriitikko ja taidehistorioitsija.

Asui kesäisin Kalvolan Heinussa.

Päivän lehti

11.8.2020