Kulttuuri Urjala

Taiteen Häme -sarja: Väinö Linna lähti, muttei repinyt juuriaan – Lopulta lapsuusympäristö betonoi suurkirjailijan aseman

Urjalassa voi kulkea Väinö Linnan jalanjäljissä. Kun Linna lähti kotikylästään, hän otti juuret mukaansa ja hyödynsi niitä noustessaan suurkirjailijaksi.
Urjalan sivistysjohtaja Juha Salo seisoo Väinö Linnan synnyinkodin raunioilla. Ensimmäiset kouluvuotensa Linna kävi kiertokoulussa läheisessä torpassa. Linna on kuvaillut, että hänen koulunkäyntinsä alkoi "vuoren ylityksellä". Takana olevan korkea kallio voisi kiertääkin, mutta pieni poika on tietysti halunnut kiivetä yli. Kuva: Lassi Puhtimäki
Urjalan sivistysjohtaja Juha Salo seisoo Väinö Linnan synnyinkodin raunioilla. Ensimmäiset kouluvuotensa Linna kävi kiertokoulussa läheisessä torpassa. Linna on kuvaillut, että hänen koulunkäyntinsä alkoi "vuoren ylityksellä". Takana olevan korkean kallion voisi kiertääkin, mutta pieni poika on tietysti halunnut kiivetä yli. Kuva: Lassi Puhtimäki

Tässä, parisen kilometriä Urjalan keskustasta länteen Koskelan Jussin oli pakko istuutua hetkeksi huohottamaan. Hänelle tuli niin kiire kirkonkylälle puhumaan kuolemantuomion saaneiden poikiensa puolesta, ettei ehtinyt edes hevosta valjastaa.

Jalkamiehen keuhkojen kapasiteetti loppui hetkellisesti Tammikallion mäkeen, jonka Väinö Linna hahmotteli Täällä Pohjantähden alla -romaaniinsa.

Myöhempien vuosikymmenten tietyöt ovat hioneet maantien tasaisemmaksi ja mäen matalammaksi, mutta yhtä kaikki ollaan Pohjantähti-trilogian tapahtumapaikoilla.

Muutama kilometri myöhemmin ollaan kartanon ympärille rakentuneessa Honkolassa. Sen tanhuville sijoittuu kuviteltu Pentinkulman kylä, Pohjantähden tapahtumien pääpaikka.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Väinö Linna synnyinkotinsa raunioilla vuonna 1979 Pentinkulman päivillä. Kuva: Seppo Pessinen
Väinö Linna synnyinkotinsa raunioilla vuonna 1979 Pentinkulman päivillä. Kuva: Seppo Pessinen, Väinö Linnan seuran arkisto

Lieköhän Väinö Linnakin joutunut koulupoikana vetämään samassa kohtaa henkeä kuin Jussi, kun kiiruhti jalkaisin kirjastoon?

Linna luki Honkolan kansakoulun kirjaston tarjonnan läpi sen verran rivakasti, että joutui pian hakemaan täydennystä kirkon kupeessa Säätiötalolla sijainneesta kirjastosta. Matkaa kotoa tuli viitisen kilometriä.

Tuntemattoman jälkeen tuttua

Väinö Linna on kertonut, että läpimurtoteoksensa Tuntemattoman sotilaan jälkeen hän halusi kirjoittaa omasta lapsuusympäristöstään 1920–1930-lukujen hämäläisellä maaseudulla.

Lopulta tämä suunnitelma paisui, kirjan käsittelemä ajanjakso laveni ja syntyi trilogia, jonka tunnettavuus ja merkitys betonoi Linnan aseman suurkirjailijoiden joukossa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Urjalan sivistysjohtaja Juha Salo avaa ovet Koskelan torppaan Väinö Linnan kierroksella. Kuva: Lassi Puhtimäki

Pohjantähti-trilogian päähenkilöitä on Koskelan perhe ja keskeisiä paikkoja heidän torppansa, jonka syntyä kuvaillaan yhdellä suomalaisen kirjallisuuden ikonisimmista romaanin avauslauseista.

Urjalassa Väinö Linnan kierroksella on Koskelan torppa, joka vastaa kirjojen tapahtumapaikkaa, mutta aivan tarkkaa esikuvaa juuri Linnan inspiraation lähteelle on turha etsiä. Linnan sanoin se voisi olla mikä tahansa Honkolan torpista.

Torpan takana tontin nurkalla on aitta. Pohjantähden sivuilla vanha emäntä Alma huokailee, että miehet lähtevät aitan taakse – joko taksvärkkiin tai sotaan.

Pieni Väinö ammensi keskusteluista

Väinö Linnan isä Vihtori ei ollut torppari, vaan teurastaja, jolle kylän ihmiset toivat eläimiään. Ammatin vuoksi Linna on joskus leikkisästi sanonut, että hänen isänsä ”oli lahtari”. Sisällissodan melskeissä Linnan vanhemmat olivat puolueettomia.

Koska vuoden 1918 tapahtumat olivat kuitenkin ihmisillä tuoreessa muistissa, eläimiään teuraalle tuoneet ihmiset kävivät aiheeseen liittyviä keskusteluja, joita pieni Väinökin kuunteli ja imi itseensä myöhemmin ammennettavaksi.

– Linna on korostanut, ettei Täällä Pohjantähden alla ole kuitenkaan Urjalan historiaa. Tapahtumia on muualtakin kuin täältä, kertoo Juha Salo, Urjalan kunnan sivistysjohtaja ja yksi kuudesta virallisesta Väinö Linnan kierroksen oppaasta.

– Jotkut urjalalaiset kyllä väittävät, että sinne on henkilöiksi otettu suoraan paikallisia ihmisiä.

Esimerkiksi kirjassa kuvattua tapahtumaa, jossa kartanon paroni haetaan ammuttavaksi, ei ole tapahtunut Honkolan kartanossa, mutta tosielämän vastine sillekin löytyy Osaran kartanosta Hämeenkyröstä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Honkolan kartano. Kuva: Lassi Puhtimäki

Honkolan kartano on nykyisin yksityisaluetta, jonne ei ole asiaa kuin piipahtamaan osana opastettua virallista kierrosta. Kartanon ympäristö on muuttunut sitten Pohjantähden kirjoittamisen siksikin, että alkuperäinen päärakennus paloi vuonna 1972.

Kartanolla oli merkitystä myös Linnan oikeassa elämässä: ensimmäiset itse ansaitut kolikot Väinö sai kitkemällä rikkaruohoja kartanon pelloilla.

Entäs muut Pohjantähden keskeiset tapahtumapaikat?

Honkolassa on työväentalo, mutta se ei ole kuitenkaan esikuva Pohjantähden vastaavalle. Tähän tehtävään Linna mallasi mielessään Palokunnantalon.

Pappila on nyt yksityisomistuksessa, mutta tieltä voi vielä nähdä pihassa olevan punaisen rakennuksen, jossa Linnakin suoritti rippikoulunsa.

Oma merkityksensä on myös kirkonkylällä sijaitsevalla Säätiötalolla, jossa Väinö kävi lapsena kirjastossa. Se oli esikuvana kunnallistalolle, jossa toteutetaan kirjassa muun muassa valkoisten kenttäoikeudenkäynnit.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Säätiötalo oli esikuvana kirjan kunnallistalolle. Kuva: Lassi Puhtimäki
Säätiötalo oli esikuvana kirjan kunnallistalolle. Kuva: Lassi Puhtimäki

Linnan synnyinkodista on jäljellä enää rauniot. Taloa ei tietojen mukaan ole kuitenkaan todennäköisesti purettu, vaan siirretty.

Tontin reunalla on iäkäs omenapuu, jonka oksilta kuulasta purtavaa on saanut suuhunsa ehkä Väinökin.

Vihtori-isä kuoli, kun Väinö oli 8-vuotias. Kymmenlapsisen perheen pääksi jäänyt Maria-äiti ei yrityksistä huolimatta kyennyt talonpitoon yksin, vaan siitä oli luovuttava.

Eläessään Linna veti myös itse nimikkokierroksiaan ”Pentinkulman” maisemissa. Linnan kerrotaan todenneen, että maisemat eivät ole lapsuudesta juuri muuttuneet, mutta yksi asia on: ihmisiä on paljon vähemmän.

Maailma on muutenkin kovin erilainen.

Viime kesänä Koskelan torpan pihalla oli Jussi Koskelasta tehty puuveistos, jossa hän on kuokan kanssa. Paikalle tulleet nuoret luulivat, että siinä on mies golfmailan kanssa puttaamassa. HÄSA

Jatkuu kuvan jälkeen.

Alkuperäinen elokuvajuliste vuodelta 1968. Kuva: Lassi Puhtimäki

Syntymästä sata vuotta

Väinö Valtteri Linna syntyi 20. joulukuuta 1920 Urjalassa ja kuoli 21. huhtikuuta 1992 Kangasalla.

Romaanit: Päämäärä (1947), Musta rakkaus (1948), Tuntematon sotilas (1954), Täällä Pohjantähden alla 1–3 (1959, 1960, 1962). Lisäksi Sotaromaani (2000), joka on Tuntemattoman sotilaan lyhentämätön versio.

Tuntemattomasta sotilaasta on tehty kolme elokuvaversiota: Edvin Laine 1955, Rauni Mollberg 1985 ja Aku Louhimies 2017.

Pohjantähti-trilogiasta ovat kaksiosaiset elokuvaversiot tehneet Edvin Laine 1968–70 ja Timo Koivusalo 2009–10.

Pentinkulman päivät

Vuosittainen kirjallisuustapahtuma järjestetään Urjalassa tänä vuonna tiivistetysti 31.7.–2.8. Teemana on Elävä Linna.

Ohjelmassa mm. kirjailija Karo Hämäläinen puhuu aiheesta “Väinö Linnan jäljillä” ja kirjailija Petri Tamminen käsittelee Linnan kirjallista tyyliä ja retorisia keinoja. Lisäksi kerrotaan ihmisten muistoja kirjailijasta, joita on kerätty Väinö Linna 100 -juhlavuoden kunniaksi.

Osa ohjelmasta lähetetään suorana verkossa.

Päivän lehti

4.8.2020