Kulttuuri Hämeenlinna

Taiteilija Anni Rapinojan työtovereita ovat hirvet, männyt ja suovillat

Anni Rapinojan Luonnon helmassa -näyttelyn teokset ovat syntyneet siitä, mitä luonto on heittänyt taiteilijan tielle.
Anni Rapinoja käyttää töissään metsästä löytämiään materiaaleja. Kuva: Pekka Rautiainen
Anni Rapinoja käyttää töissään metsästä löytämiään materiaaleja. Kuva: Pekka Rautiainen

Tervetuloa metsään!

Anni Rapinojan näyttelyssä Hämeenlinnan taidemuseossa ensimmäisinä ovat vastassa kengät, hatut ja käsilaukut. Erinomaisen tyylikkäitä muotoilun taidonnäytteitä kaikki.

Mutta että metsää? Kyllä.

Turkikset ovat muun muassa suovillaa ja järviruokoa, hatut suovillaa, järviruokoa ja käpyjä ja kengät ja laukut muun muassa puolukanlehtiä. Kirkkaanvihreät kengät ovat vuosien mittaan saaneet uusia sävyjä.

– Luonto kertoo meille, että olemme osa sitä. Nämä muodot ovat ihmisten maailmasta, mutta materiaalit luonnosta. Jos luonto voi huonosti, mekin voimme huonosti, Rapinoja sanoo.

 

Luonnon vointi on vahvasti läsnä Luonnon helmassa -näyttelyssä. Engel-rakennuksen huoneissa luontoa lähestytään erilaisin teemoin, mutta suojeleminen ja tutkiminen ovat kokonaisuuden johtavat ajatukset.

– Näyttelyä on mahdollista katsoa monenlaisin silmin, niin oppimismielessä kuin filosofisesta ja elämänkatsomuksellisesta näkökulmasta, toteaa amanuenssi Päivi Viherluoto.

Anni Rapinoja on myös luonnontieteilijä, ja tämäkin puoli on teoksissa läsnä. Luonnon garderobi -kokonaisuuden takana odottaa teos Äiti Maan arkisto. Pimennetyssä huoneessa on hyllykkö, jonka kymmeniin laatikoihin on talletettu erilaisia siemeniä voikukasta plataaniin.

– Huippuvuorilla on ravintokasvien siementen arkistovarasto. Mieleeni jäi kytemään, miten katastrofin sattuessa käy niinsanotuille roskille. Voisinko minä kerätä sen arkiston?

 

Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: Pekka Rautiainen
Kengät vaihtavat väriä vanhetessaan. Kuva: Pekka Rautiainen

 

Enimmäkseen taiteen materiaalit ovat peräisin Hailuodosta, mutta missä Rapinoja onkin, hän kerää kävyt ja jalan alle musertumaan jäävät siemenkodat talteen. Plataanin piikkihedelmät ovat Sveitsistä.

Näyttelyn töistä vanhimmat ovat valmistuneet jo 1990-luvulla. Mukana on muun muassa Ruotsissa kauriinpapanoista vuonna 1996 tehty teos, joka merkitsi käännettä Rapinojan uralla.

– Olin aiemmin suojannut työni, jotta ihmiset eivät koskisi niihin. Göteborgissa koteloihin ei ollut mahdollisuutta, mutta yksikään työ ei mennyt rikki. Siellä tajusin, että muutkin voivat suojella luontoa kanssani.

 

Yläkerrassa kauneus ja sydäntäsärkevyys saavat lisää kierroksia. Rapinoja on rakentanut eri eläinten papanoista kattokruunuja, joiden läpi voi katsella päivänvaloa. Uroshirvien papanat ovat kolhompia kuin naaraiden sileät tuotokset. Tämän taiteilija on oppinut Hailuodon metsästäjiltä.

Sitten päästään metsään. Videoinstallaatiossa vuodenaika vaihtuu kuusikossa. Lumi kimaltaa, ja sitä voi heittäytyä aistimaan säkkituolille.

– Voi olla, että on syytä museoida vuodenajat, taiteilija huomauttaa.

Avohakkuumaisema on lohduton. Koneet ovat murskanneet alleen kaiken. Tämän jälkeen viimeisessä salissa odottavat vielä hirvien luut.

Aiempien näyttelyiden kävijät ovat saaneet Rapinojan herkistä töistä innoituksen lähteä luontoon. Joten nyt siis tervemenoa metsään. HÄSA

 

Anni Rapinoja: Luonnon helmassa. Hämeenlinnan taidemuseossa 14.2.–10.5. Taiteilija esittelee näyttelyä lauantaina 15.2. kello 14.

Anni Rapinoja

Kuvataiteilija ja luonnontieteilijä.

Asuu ja työskentelee Hailuodossa.

Työtoverit

Rapinoja käyttää töissään luonnonmateriaaleja, joita hän kutsuu teostiedoissa työtovereikseen.

Luonnon helmassa -näyttelyssä työtovereita ovat mm. puolukat, järviruoko, paju, naava, leppä, sammal, kauris, ampiainen ja jäniksenpapanat.

Päivän lehti

26.2.2020