fbpx
Kulttuuri

Tätä suomalaiset eivät Yhdysvalloista tiedä – Kokenut tutkija penkoi suuren maan outoudet tiiliskivikirjaan

Markku Henriksson kokosi Yhdysvaltain historian yksiin kansiin. Tähtilipun maa on yksi tietokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaista.
”Pienen maan välttämättömyys ja etu on se, että pärjätäksemme meidän on tiedettävä muusta maailmasta. Suomella ei ole varaa suurmaiden ylimielisyyteen ja itseriittoisuuteen”, Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson sanoo. Kuva: Veikko Somerpuro
”Pienen maan välttämättömyys ja etu on se, että pärjätäksemme meidän on tiedettävä muusta maailmasta. Suomella ei ole varaa suurmaiden ylimielisyyteen ja itseriittoisuuteen”, Yhdysvaltain tutkimuksen emeritusprofessori Markku Henriksson sanoo. Kuva: Veikko Somerpuro

Uskollinen tähtilipun maa, vapauden puolustaja, siirtolaisten unelma – vai ahne valloittaja, ihmisoikeuksien polkija ja hullunmylly, jossa kaikki on mahdollista?

Omia näkemyksiään Pohjois-Amerikasta voi haastaa Markku Henrikssonin kirjalla Tähtilipun maa, Yhdysvaltain alueen historia (Tammi). Lähes tuhatsivuinen teosjärkäle kokoaa Yhdysvaltain alueen historian aina varhaisista intiaanikulttuureista vuoden 2020 presidentinvaaleihin asti.

– Halusin tehdä suurelle yleisölle luettavan ja luotettavan paketin valtiosta ja maasta, josta liikkuu paljon kaikennäköistä tietoa. Kirjasta voi tarkistaa, miten asiat ovat. Toiseksi halusin koota yhteen tämänhetkisen osaamiseni ja tietoni, vaikka ei kirjaan tietenkään mahdu kuin siivu kaikesta, mitä historia käsittää, tietokirjailija, emeritusprofessori Henriksson sanoo.

Lue myös: Tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja julkistetaan 1. joulukuuta.

Pitkä mutta mutkikas suhde Yhdysvaltoihin

Yhdysvaltain tutkimuksen professorin virasta vastikään eläköitynyt Henriksson on tutkinut Pohjois-Amerikkaa viidenkymmenen vuoden ajan.

– Suhteeni Yhdysvaltoihin on pitkä, hyvä ja vaikea. Suhde on lähes elinikäinen ja monet parhaista ystävistäni ovat yhdysvaltalaisia. Vaikea se on siksi, että joskus on mahdoton ymmärtää, miksi Yhdysvallat tekee sellaisia asioita kuin tekee ja miksi käyttäytyy tavalla, jolla käyttäytyy.

Nykyistä Joe Bidenia edeltävä presidentti Donald Trump oli tempaisuineen ja outoine puheineen koko maailman huomion kohteena.

–  Ihmettelen, ettei hänen sanomisiaan ja tekojaan otettu kuitenkaan riittävän vakavasti, verrataanpa vaikka Bill Clintoniin, joka oli tikunnenässä seksiseikkailuistaan. Tutkijana tunnen syyt, miksi Trump nousi valtaan, mutta en hyväksy hänen käyttäytymistään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kuva: x
Yhdysvaltain tutkimuksen professori Markku Henriksson kirjoitti aiheestaan lähes tuhatsivuisen kirjajärkäleen.

Trumpilla ja Bidenilla on jotain yhteistäkin

Retoriikassa edeltäjäänsä miellyttävämpi, yhteistyökykyinen ja kansainvälistä yhteyttä hakeva Biden toi vakaudellaan rauhan Valkoiseen taloon. Presidentit voivat vaikuttaa toistensa vastakohdilta, mutta Henriksson löytää heistä myös yhtäläisyyksiä.

– Peruspolitiikan tavoite on sama: Yhdysvallat ajaa hyvin voimakkaasti omaa etuansa. Strateginen ero on siinä, että Biden haluaa rakentaa Yhdysvaltojen mahtavuutta muiden tukemana, Trump halusi samaa, mutta irtisanoutumalla muista. Biden haluaa tehdä yhteistyötä, mutta sen pitää tapahtua Yhdysvaltojen johdolla.

Entä Trump, yrittääkö hän paluuta takaisin?

– Ei lainkaan mahdotonta, etteikö hän tai hänen ajamansa henkilö yrittäisi. Republikaaninen puolue on Trumpin vallassa, siellä ei häntä vastaan uskalleta pullikoida ja kriitikot on syrjäytetty.

– Vaikka Trump hävisi viime vaalit, hän sai 10 miljoonaa ääntä enemmän kuin voittovaaleissaan. Trumpin kannattajakunta on vain kasvanut, hänellä on yhä noin 80 miljoonaa kannattajaa, joista noin 50 miljoonaa ei edes usko Trumpin hävinneen vaaleja.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Monet Euroopan rintamilla maailmansodissa taistelleet yhdysvaltalaissotilaat löysivät juurensa ”vanhalta mantereelta”, kuten tämä nuori sotilas, joka valokuvattiin jäätelöllä serkkutyttöjen kanssa Sisilian Palermossa. Kuva: The Crowley Company
Monet Euroopan rintamilla maailmansodissa taistelleet yhdysvaltalaissotilaat löysivät juurensa ”vanhalta mantereelta”, kuten tämä nuori sotilas, joka valokuvattiin jäätelöllä serkkutyttöjen kanssa Sisilian Palermossa. Kuva: The Crowley Company

Täällä on maailman kirjavin väestö

Runsaan 330 miljoonan asukkaan USA on kansallisuuksien ja kulttuurien sulatusuuni. Muun muassa alkuperäisasukkaista, eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisistä, Afrikasta tulleiden orjien jälkeläisistä, intialaisista ja kiinalaisista koostuvaa väestöä Henriksson pitää maailman kirjavimpana.

– Yhdysvaltalaisilla ei ole yhtä yhteistä historiaa, ei virallista kieltä tai uskontoa. Millä tämä porukka saadaan edes jossain määrin puhaltamaan yhteiseen hiileen? Tärkein symboli on tähtilippu, jonka merkitys istutetaan kansalaisiin jo pienestä lähtien. Tähtilippu osoittaa, että Yhdysvallat on maailman mahtavin suurvalta ja sen alle kansalaiset yhdessä mahtuvat.

Yhdysvallat on suurvalta monilla mittareilla mitattuna: talous- ja sotilasmahti, tiedemaa, urheilun menestysmaa, kulttuurin ja viihteen megamaa.

Onko Yhdysvallat myös tulevaisuuden menestyjä?

– Suurvallan romahtamista on ennustettu, mutta en näe sitä tällä hetkellä mikäli mitään täysin ennakoimatonta, sotaa tai totaalista ilmastokatastrofia, ei tapahdu. Poliittisesti maan jakautuminen yhä selkeämpiin demokraattien ja republikaanien alueisiin jatkuu.

Mitä suomalaiset eivät Yhdysvalloista tiedä?

– Unohdamme helposti, että USA ei ole parlamentaarinen järjestelmä. Siellä ei ole ajatusta siitä, että hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta, niin kuin meillä. Presidentti on samalla pääministeri ja hallituksen täytyy nauttia vain presidentin luottamusta. Kongressi ei voi erottaa ministereitä, elleivät he tee rikosta ja joudu virkarikosmenettelyyn. Siihenhän Trump kaksi kertaa joutui ja selvisi ehjin nahoin. VSM-HÄSA

Menot