Kulttuuri

Teatteriarvio: Piikikäs ja lumoava selkäsauna Ruusuruoskalla

Alpo Jaakola – Mika Rättö: Ruusuruoska. Ohjaus: Esa Kirkkopelto. Musiikki: Eero Palviainen. Lavastus: Mikko Hynninen ja Sanna Levo. Näyttelijät: Joanna Haartti, Joonas Heikkinen, Minna Hokkanen, Auvo Vihro ja Sofia Smeds. Yhteistuotanto Teatteri Takomon kanssa. Tampereen-ensi-ilta TTT:n Kellariteatterissa 6.2.
Sofia Smeds (vasemmalla), Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Minna Hokkanen heittäytyvät ruusujen vietäviksi. Kuva: Mitro Härkönen
Sofia Smeds (vasemmalla), Joanna Haartti, Joonas Heikkinen ja Minna Hokkanen heittäytyvät ruusujen vietäviksi. Kuva: Mitro Härkönen

 

Kesken hillittömän naurukohtauksen yhtäkkiä havahtuu miettimään, miten siihen tuli ajautuneeksi. Ja miten kauan se voi vielä jatkua? Ja mitä muuta tässä vielä tapahtuu?

Nauru ei nouse perinteisestä komiikasta, vaan jostain muualta. Syvempää. Teatteri Takomosta Tampereen Työväen Teatterin Kellariteatteriin siirtynyt Ruusuruoska on niitä esityksiä, jotka pakenevat kuvailuja, mutta samalla kaivertavat piikkinsä syvälle ihon alle.

Lähtökohtana on Alpo Jaakolan ”graafinen proosa” eli Ruusuruoska-sarjakuva. Siinä Jaakola sisällyttää yksittäisiin kuviin runsaita tarinoita. Teatteriesitys versoo näistä absurdeista, villeistä ja väkivaltaisistakin kuvista, ja näyttämöllä voi tapahtua mitä tahansa.

 

Jaakolan Ruusuruoska on alun perin julkaistu vuonna 1967. Sarjakuvan teemat ovat ajattomia ja syvällä ihmisessä, ja Mika Rättö on onnistunut kirjoittamaan niiden pohjalta eläviä, ajassa kiinni olevia, omaperäisiä kohtauksia.

Esa Kirkkopelto on ohjannut groteskiin, fyysiseen ja karnevalistiseen ilmaisuun painottuvan kokonaisuuden, jonka irrallisia kohtauksia sitoo yhteen monipuolinen ruusutematiikka.

Barokkimuusikko Eero Palviaisen säestyksellä siirrytään keskiaikaiseen ihmesatujen maailmaan ja elävään tarinankerrontaperinteeseen. Viiden hengen ryhmä saapuu esittämään totuuksia ihmisen historiasta, ihmisluonnosta ja ruusujen kietoutumisesta osaksi kaikkeutta.

Näyttelijät Joanna Haartti, Joonas Heikkinen, Minna Hokkanen, Sofia Smeds ja Auvo Vihro ovat hitsautunut joukko, jonka yhteistyö on saumatonta ja riemukasta. TTT saa kattonsa alle notkean ja syksyn ajan hioutuneen esityksen.

Näyttelijät pääsevät revittelemään monipuolisella osaamisellaan. Lopputulos on huikea.

 

Ruusuruoska sopii täydellisesti intiimiin Kellariteatteriin. Esitys tulee lähelle, ollaan kuin pienellä torilla.

Kohtauksista voi poimia suosikkinsa kuin kukan. Esimerkiksi Miksi rikkaruoho leviää parhaiten kuvaa ruusuviljelmillä raatavaa pariskuntaa, jonka työtä sarjakuvassa hidastavat pitkin peltoa rehottavat kirjanlukijat. Näyttämöllä köllitään dvd-elokuvien keskellä. Kohtauksen hauskuus ei välity kirjoittamalla.

Historiallisesta kuvastosta ammentava kokonaisuus on paitsi hauska, myös rujon kaunis ja puhutteleva. Katsoja näkee vaikkapa Turun tuomiokirkon jokaöisissä kuparikaton kiillottajissa itsensä ja nykyihmisen suhteen aikaan.

Se on kipeää ja hulvatonta.

Päivän lehti

28.2.2020