Esityksen lavastus on yksinkertainen ja nokkela. Avautuva kontti antaa mahdollisuuksia paljoon. Kontin ulkopuolella ovat Juha Ekola, Noomi Forslund ja Liisa Ruuskanen, sisällä Katja Peacock sekä Ismo Laakso. Kuvaaja: Aki Loponen
Kulttuuri

Teatteriarvio: Riihimäen Teatterin Poe! tarjoaa herkullisia nyrjähdyksiä

Riihimäen Teatteri: POE! – Edgar Allan and the Psychobilly Ravens

Käsikirjoitus ja ohjaus 3T kollektiivi (Iiro Ollila, Liisa Risu ja Samuli Reunanen). Valosuunnittelu Sam Siltavuori, videosuunnittelu Sami Rauhala. Esitys on Näyttämö 3T:n, Riihimäen Teatterin ja Tanssiteatteri Minimin yhteistuotanto. Ensi-ilta 2.3.

3T kollektiivi vieraili Riihimäen Teatterissa omaperäisellä Grimmin iltasatuversiollaan vuonna 2016. Se on jättänyt vahvan kuvan mieleen.

Nyt 3T on tarttunut Edgar Allan Poen (1809–1849) teksteihin, joissa tummien sävyjen ja yliluonnollisten voimien virta jatkaa kulkuaan. Tuossa maailmassa on kuitenkin aina läsnä kepeä nyrjähdys, joka toteutuu herkullisesti 3T:n ja Riihimäen Teatterin sekä Tanssiteatteri Minimin kanssa yhteistyönä tuotetussa esityksessä.

Näyttämöllä ollaan mustat palttoot päällä. Ylipäätään musta hallitsee kokonaiskuvaa, jossa näyttelijöiden kädet piirtävät merkitseviä tunnetiloja punaisissa nahkasormikkaissaan. Vanerilevyistä kyhätty koppi sulkee sisäänsä, piiloon, ja seuraavana hetkenä hajoaa seinät paukkuen avaten salaisuutensa. Lavastus on yksinkertaisen oiva, sillä se mahdollistaa kiipeilyä, reunalla horjuntaa, tarkkailua sekä toimii laulajan ja soittajan esiintymislavana.

Iiro Ollila on säveltänyt musiikin, jota Juha Ekola tulkitsee maagisella äänellään sähkökitara kainalossaan. Vakavailmeinen laulaja on sekoitus takkutukkaista punkkaria ja herrasmiestä, mutta tätäkin kuvaa tönitään maukkaasti koomiseen päin. Ismo Laakso huolehtii taustalla soivasta äänimaailmasta.

 

Liisa Risun koreografia on samaa maata musiikin ja tekstin kanssa. Liike rakentaa ja repii, mutta yllätyksellisen koomiset nykäisyt kiskovat värejä vimmaisesti mustan pinnan alta. Noomi Forslundin ja Liisa Ruuskasen tanssilliset osuudet muovaavat runojen väliin omia pieniä tarinoitaan, joissa on vahva lataus. Ylipäätään teksti, musiikki ja liike ovat tiivis orgaaninen kokonaisuus.

Esitys on kaksikielinen ja sen on tarkoitus olla vietävissä Suomen rajojen ulkopuolelle. Katja Peacock tulkitsee Poen runoja suunnattoman pehmeästi englanniksi. Ydinsanoma heijastetaan suomeksi taustalle, joten matkassa pysyy hyvin mukana vaikka ei kuulemaansa täysin ymmärtäisi. Videoinnit auttavat muutenkin ymmärtämään tekstien välittämää sanomaa.

Reilun tunnin mittainen väliajaton esitys imaisee mukaansa vääjäämättä. Sen tuonpuoleisissa tuulissa, taivaan ja meren sekoituksessa ja tummissa saleissa soi kauneuden ylistys, menetys, kaipuu ja mahdollisuus.