Pasi Ruohosen viikko on alkanut vauhdikkaasti. Hämeenlinnan teatterin uusi toimitusjohtaja istuu jo perjantaina valtionosuusseminaarissa Helsingissä ja tapaa alan kattojärjestöjen ihmisiä. Alkuviikon hän on perehtynyt taloon teatterinjohtaja Kirsi-Kaisa Sinisalon ja hallintosihteeri Jukka Jokisen kintereillä.
Ruohosen uralla punaisena lankana on ollut liiketoiminnan kehittäminen ja myynti- ja markkinointi. Hän haki myös Hämeenlinnan teatteriin, koska talo nimenomaan etsi näiden alueiden osaajaa.
Ruohonen on aikaisemmin toiminut monella toimialalla perheyrityksestä ja pörssiyritykseen. Taiteellista ja teatteritaustaa hänellä ei ole, eikä myöskään kokemusta kaupungin omistamasta liiketoiminnasta, jossa hallitus on poliittinen.
– Teatterisubstanssia pitää opetella. En näe tätä kuitenkaan niin erilaisena.
Uusi johtaja kuvailee olevansa tuloshakuinen ja ihmislähtöinen. Joskus myös vähän kärsimätön.
Miten tuloshakuisuus sopii taiteelliseen työskentelyyn, voiko sitä mitata rahassa? Teatterihan on taidelaitos.
– Ei taidetta voi kokonaan mitata rahassa. Taiteellisia arvoja pitää kunnioittaa, mutta maailma pyörii rahan ympärillä. Taiteessakin pitää olla euromittarit.
Ruohonen näkee Hämeenlinnan teatterin identiteetin tulevaisuudessakin maakunnan teatterikeskuksena, jonne ihmiset voivat tulla viihtymään.
– Tuotantotaloajatus on nostettu tikun nokkaan. Kukaan meistä ei vielä tiedä, mitä se tarkoittaa täällä. Ajatukseni on rakentaa Hämeenlinnaan oma malli. Mitä elementtejä siinä on, selviää myöhemmin. Se on kuitenkin selvää, että tuleva taiteellinen johtaja ja koko työyhteisö on oleellisessa roolissa.
Ruohonen myös korostaa, ettei muutoksia tehdä muutosten vuoksi, vaan niille pitää olla joku tarve.
– Aina on varaa parantaa joka osa-alueella.
Teattereissa toiminta rakentuu usein toimitusjohtajan ympärille. Ruohonen tahtoo luoda Hämeenlinnaan uudenlaisen kulttuurin, jossa teatterintekijät ovat pääosassa. Siihen kuuluu taiteellinen johtaja, jonka paikan Ruohonen haluaa nopeasti hakuun. Teatterin hallitus päättääkin haun avaamisesta ensi viikolla.
– En ole huolissani taiteellisesta osaamisesta. Mielestäni se vain vahvistuu, kun saamme taiteelliseksi johtajaksi pätevän henkilön, joka voi keskittyä vain siihen. Hänen ei tarvitse kantaa kaikenmaailman murheita, kun talous on minun vastuullani.
Lue myös: Mielipide: Teatterin nykymalli on mutainen rinne, sanoo Matti Apunen (17.8.2019)
Lue myös: Apunen: Hämeenlinnan teatteria odottaisi hidas kurjistuminen, ellei muutoksia tehtäisi (18.6.2019)
Teatterilla on kaupungin kanssa palvelusopimus. Se on pitänyt sisällään 200 esitystä vuodessa. Esimerkiksi vuonna 2018 oli 206 esitystä, josta vierailuja oli 18. Esitysmäärä on perustunut juuri omiin esityksiin. Voiko vierailuesityksillä tehdä kannattavasti noin paljon esityksiä vuosittain?
– En ole tutustunut sopimukseen, joten en osaa sanoa siitä mitään. Se on selvää, että meillä on jatkossakin omaa tuotantoa. HÄSA
Pasi Ruohonen
Ekonomi.
Työskennellyt perheyrityksessään ABC-taitoviestinnässä, jonka liiketoiminta päättyi viime keväänä. Sen lisäksi johtajana ja myyntijohtajana muun muassa Painotalo Aurasella, Lassila & Tikanojalla, Cloetalla ja radio NRJ:ssä.
Perhe: Avovaimo, kaksi aikuista lasta.
Asuu Turussa, mutta Hämeenlinnaan tulee toinen tukikohta.
Nopeat
Mikä näytelmä on tehnyt vaikutuksen ja miksi? Turun kaupunginteatterin Turku-triologia Kakola, Seili ja Varissuo. Se peilasi hienosti historiaa.
Johtajana olen tuloksekkaasti ihmislähtöinen.
Vapaalla olen vapaalla.
Auton ratissa olen paljon.
Kirjoja luen paljon. Se on ”sukurasite”, avovaimon perheellä on 120 vuotta vanha kirjakauppa.
