Kulttuuri

Näyttelyarvio: Toijan saviveistokset tarjoavat vaikuttavaa joukkovoimaa ja yksilöitä

Tommi Toija - Omia kuvia. Hämeenlinnan taidemuseo 18.10.2019–12.1.2020.
Tommi Toijan Muukalaiset-teos on levittäytynyt Hämeenlinnan taidemuseon yläkertaan. Kuva: Reima Määttänen
Tommi Toijan Muukalaiset-teos on levittäytynyt Hämeenlinnan taidemuseon yläkertaan. Kuva: Reima Määttänen

Veikko Halmetojan kuratoimassa näyttelyssä Tommi Toijan savesta muotoilemat hahmot levittäytyvät hyvin kattavasti museon tiloihin. Saviveistosten lisäksi esillä on Toijan croquis-piirustuksia ja akvarelleja.

Toijan veistoksia on useissa suomalaisissa museoissa ja hänen tunnetuin teoksensa lienee betoninen Bad Bad Boy (2013), joka on nähty pissimässä Helsingin kauppatorilla ja on tällä hetkellä löydettävissä Helsingin Jätkäsaaresta.

Hahmot ovat voimakkaita

Hämeenlinnassa avautuneesta näyttelystä voisi todeta, ettei ole taiteilijaa pissivään betonipoikaan katsominen. Olipa Bad Bad Boy -teoksesta mitä mieltä hyvänsä, on Hämeenlinnan näyttely kokonaisvaltaisena elämyksenä sellainen, jonka kokeminen ei varmasti jätä ketään kylmäksi.

Museon pihalla näyttelykävijää tervehtii yksinäinen Eksynyt. Sisällä näyttelyssä alkaa avautua, kuinka voimakkaita hahmot ovat siten, kuin ne nyt on esitetty: ryhmänä, joukkiona tai massana.

Joukoista kuitenkin nousee myös yksilöitä, hauskoja, outoja, mietteliäitä, pelottavia, kammottavia, koko tunteiden ja elämän kirjo.

 

Katso video: Tommi Toija kertoo katsojasuhteestaan näyttelyn avajaisissa.

 

Katsoja pääsee todella lähelle

Veistosten esittäminen kolmiulotteisina esineinä asettaa aina haasteita näyttelytilan käytölle. Hämeenlinnan näyttelyssä teoksia pääsee todella, todella lähelle.

Fyysisen etäisyyden umpeen kuroutuminen luo näyttelyyn oman, erityisen tunnelmansa, eikä vähiten siksi, että omia liikkeitään joutuu miettimään kahdesti vältellessään törmäyksiä veistoksiin. Tämä intiimiys kuitenkin antaa mahdollisuuden katsoa lähelle, tarkkaan, kierrellen ja peilaten.

Toijan teoksia on useissa yhteyksissä luonnehdittu hauskoiksi ja humoristisiksi, mutta niillä on myös synkempi puolensa, kuten elämässä ja ihmisyydessä yleensäkin.

Joidenkin hahmojen selät on kuin revitty auki ja joissakin on pahaenteisiä mustumia ja groteskeja pullistumia. Yksi kantaa kuin maailman taakkaa päänsä päällä.

Toiset ovat taas loputtomassa hämmentyneisyyden tilassa suurine silmineen. Samaistumisen ja tunnistamisen kohteita löytää useita. Kuitenkin osa teoksista näyttäytyy voimakkaan vierauden kautta, jopa luotaantyöntävinä.

 

Lue myös: Jokainen meistä on ollut tilanteessa, jossa ei haluaisi tulla nähdyksi – Tommi Toija tekee niistä taidetta

Asettelu johdattaa luontevasti eteenpäin

Näyttelyn kulku alakerran perinteisemmästä veistossaliasettelusta jalustoineen yläkerran vapaasti lattialla seisovien hahmojen piirittämään tilaan on kuin löytöretki Toijan tuotantoon.

Kokonaisuus on hyvin harkittu ja kuljettaa vaivattomasti kävijän tilasta seuraavaan. Yläkerran Muukalaiset (2011-2015) ja Maailman puhaltaja (2012-2019) ovat tilallisina kokemuksina hykerryttäviä.

Veistosten rinnalla esitetyt maalaukset ja piirrokset tuovat oman kerronnallisen ja tulkinnallisen lisän näyttelylle, joka avautuu varmasti jokaiselle kävijälle hyvin henkilökohtaisena kokemuksena.

Lue myös: Pissaavia poikia veistävä Tommi Toija selittää, miksi pieni veistos Riihimäen liikenneympyrässä maksoi kymppitonnin