Kulttuuri

Tuomari Nurmio päästää random-kompin valloilleen – Vapaaehtoinen maanpako Hämeessä kesti vuosikymmenen

Tuomari Nurmio ja Tohtori Hillilä tuovat Hämeenlinnaan "tiettyä sattumanvaraisuutta".
Tuomari Nurmiota on pyydetty Vain elämää -televisio-ohjelmaan useallekin tuotantokaudelle, mutta kieltäytyminen on ollut helppoa. – Ei minun tarvinnut sitä pohtia. Tiedän, että se ei sovi minulle. Se olisi minulta teennäinen kuvio, mutta niille joille se sopii, se on hyvä asia. Kuva: Perttu Saksa
Tuomari Nurmiota on pyydetty Vain elämää -televisio-ohjelmaan useallekin tuotantokaudelle, mutta kieltäytyminen on ollut helppoa. – Ei minun tarvinnut sitä pohtia. Tiedän, että se ei sovi minulle. Se olisi minulta teennäinen kuvio, mutta niille joille se sopii, se on hyvä asia. Kuva: Perttu Saksa

Mitä sopii odottaa, kun Tuomari ja Tohtori yhdistävät voimansa?

Musiikin monitoimimies Hannu ”Tuomari” Nurmio ja rumpali Markku ”Tohtori” Hillilä esiintyvät lauantaina Hämeenlinnan Verkatehtaalla.

– Kannattaa varautua pahimpaan, Nurmio naurahtaa.

– Siinä on tiettyä sattumanvaraisuutta. Olemme sanoneet sitä random-kompiksi. Siinä on tempoilevuutta, ja melun ja hiljaisuuden arvaamattomia vuorotteluja. Sen viehätys meille molemmille on, että se ei koskaan mene samalla tavalla, hän selventää.

Yli nelikymmenvuotisen uran tehneellä Nurmiolla on monipuolinen tuotanto, jota hän esittää edelleenkin vaihtelevissa kokoonpanoissa sekä myös soolona. Nurmion mukaan lauantain konsertin kappaleet valikoituvat sen mukaan, mikä sopii soitettavaksi hänen ja Hillilän duolle.

Taustalla vaikuttaa myös Kalevala elävänä tai kuolleena -projekti, jossa Nurmio on primus motor yhdessä ohjaaja-kirjailija Juha Hurmeen kanssa. Ensimmäinen Kalevala-levy tuli ulos viime vuoden elokuussa, ja siinä on mukana useiden artistien ohella myös Nurmion ja Hillilän kappaleita.

Seuraava albumi on suunnitteilla ensi syksyksi. Siitä on tarkoitus tulla Kalevalan inspiroimaan kansanmusiikkiin perustuva kokonaisuus, johon Nurmio on jo Hillilän kanssa luonnostellut kalevalaisia teemoja.

– Niitä täytyy testata, soittaa kellareissa ja keikoilla.

Oravanpyörä, jota ei tilattu

Viime kesänä Helsingin Sanomissa Nurmio ilmoitti, että aikoo lopettaa biisien kirjoittamisen Kalevala-projektin jälkeen.

Hän kertoo kuulleensa sittemmin naureskelua, että on jo takavuosina sanonut ääneen samanlaisia ajatuksia.

– Ihan mielellään kävisin silloin tällöin keikoilla erilaisilla kokoonpanoilla, mutta isoin duuni on uuden materiaalin tekeminen. Siinä on negatiivisia puolia, että kun projekti käynnistyy, se pyörii omasta tahdosta riippumatta yötä päivää. Tämä on asia, mihin toivoisin osaavani suhtautua rennommin. Ettei joutuisi oravanpyörään, jonka on itse tilannut.

Hän kertoo perkaavansa nyt vanhoja muistiinpanojaan ja poimivansa sieltä käyttökelpoisimmat osat talteen. Muun hän hävittää, ettei se jää kummittelemaan mielen päälle.

Ruotsalaisista mallia

Kalevala elävänä tai kuolleena -projektin hän ei toivo olevan varsinaisesti projekti, vaan pysyvä ja kehittyvä osa kulttuuritarjontaa.

– Kuten ruotsalaiset hyödyntävät omaa viikinkimytologiaa, meidän tulisi ymmärtää sen arvo. Sääli, että sellainen kulttuuriperintö näivettyy.

Kalevalan ympärille on perustettu myös yhdistys ja osakeyhtiö.

– Siinä on erilaisia suunnitelmia, mutta itselleni riittää, että saa sen raiteilleen ja se matkustaa johonkin tulevaisuuteen.

Nurmio muistuttaa kuitenkin, että Kalevala on kansainvälistä mytologiaa, jolle löytyy vastineita kaikkialta maailmasta.

– Se ei ole suomalaisen nerokkuuden tuotetta. Suomen kieli on siinä keskeinen ja se on totta kai meidän omaa, suomalaisen kulttuurin olennainen osa. Toivottavasti suomen kieli pysyy elinvoimaisena, sanoo Nurmio, joka on voittanut Eino Leinon kirjallisuuspalkinnon ainoana muusikkona.

– Jos Kalevalasta haetaan suomalaista sankaruutta, se on naurettavaa, eikä sitä kannata hakea kovin ahkerasti muualtakaan. Ihmiset ovat kaikkialla samanlaisia. On kulttuurieroja, mutta ihmisiin pitää suhtautua siten, että olemme samaa porukkaa.

Nurmio vuonna 1998. Kuva: Markku Tanni
Tuomari Nurmio vuonna 1998. Arkistokuva: Markku Tanni

Slangisuoni pulppusi Riihimäellä

Paljasjalkainen stadilainen Nurmio on elämässään asunut vuosikymmenen myös Kanta-Hämeessä. 1990-luvulla hän päätyi perheineen Riihimäelle, kun toinen puolikas muusikkotuttavien Riku Mattilan ja Liisa Akimofin paritalosta vapautui sopivasti.

– Se oli vapaaehtoinen maanpako. Ajateltiin, että siinä on mahdollisuus päästä pakoon Helsingistä, joka oli käynyt liian ahtaaksi.

Nurmio kuvailee Riihimäen-aikaa ”onnistuneeksi pakoreissuksi”, vaikka luonnollisesti kävi silloinkin ahkerasti pääkaupungissa. Hän uskoo sopivan etäisyyden Stadiin auttaneen myös slangiin perustuvassa tekemisessä.

– Silloin kirjoitin Tonnin stiflat, siinä oli maanpakolaisen nostalgiaa kadotetusta maasta, nykyinen espoolainen hymähtää. HäSa

Tuomari Nurmio & Tohtori Hillilä: UGR! Hämeenlinnan Verkatehdas, Vanaja-sali la 15.2.2020 klo 19.00.

Omalaatuinen oikeustieteilijä

Hannu Nurmio syntyi 21. marraskuuta 1950 Helsingissä.

Kutsumanimi ”Tuomari” tulee alunperin Nurmion suorittamasta oikeustieteiden kandidaatin tutkinnosta. Juristin ura kuitenkin jäi, kun musiikki vei.

Valittiin Helsingin yliopiston vuoden alumniksi 2016.

Soittokaveri Markku ”Tohtori” Hillilä on ammatiltaan lääkäri.

Kaikkien aikojen levy

Ensimmäinen studiolevy vuonna 1979 julkaistu Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät: Kohdusta hautaan.

Vuonna 2005 kriitikot äänestivät Kohdusta hautaan -levyn kaikkien aikojen parhaaksi suomalaiseksi rockalbumiksi.

Sai elämäntyöstään erikois-Emman vuonna

2009

Tuomari Nurmion yhtyeitä: Dusty Ramblers, Orpojen tuki, Köyhien ystävät, Viides kolonna, Meatballs, Kylmät todistajat, Paljaat uneksijat, The Barnhill Boys, Korkein oikeus, Kongontien orkesteri, Hunajaluut, Paratiisin puutarhaorkesteri, Dumari ja Spuget.

Päivän lehti

26.2.2020