Kulttuuri Hämeenlinna

Tuomas Katajala hyppäsi ensirakastajan rooleista viekkaan puolijumalan saappaisiin

Tuomas Katajala on tällä hetkellä Suomen kansainvälisesti menestynein tenori. Tie huipulle on vaatinut kovaa työtä, riskinottokykyä ja bisnesvainua.
Hämeenlinnalainen Tuomas Katajala (oik.) on saanut suitsutusta roolityöstään Kansallisoopperan Reininkullan Logena. Ylijumala Wotanin roolissa on Tommi Hakala. Kuva: Stefan Bremer
Hämeenlinnalainen Tuomas Katajala (oik.) on saanut suitsutusta roolityöstään Kansallisoopperan Reininkullan Logena. Ylijumala Wotanin roolissa on Tommi Hakala. Kuva: Stefan Bremer

Tuomas Katajala ihastuttaa parhaillaan yleisöä yhdessä Suomen Kansallisoopperan kohutuimmista ja kalleimmista tuotannoista. Richard Wagnerin Reininkulta on ikoninen näyttämöteos ja suomalaisin voimin miehitetty versio on ollut kansainvälisen oopperamaailman suurennuslasin alla. Arvostelut ovat olleet pääosin kiittäviä ja monissa kritiikeissä on ylistetty erityisesti Logen roolissa laulavaa hämeenlinnalaista.

Tuomas Katajala, miksi Reininkulta on niin kova juttu?

– Alalla ajatellaan aika yleisesti, että on oopperoita ja sitten on Wagner. Ihmisillä on valtavia intohimoja hänen tuotantoaan kohtaan ja produktioita seurataan maailmanlaajuisesti. Omallakin urallani kokemus on ainutkertainen, sillä Reininkulta tehdään Suomessa korkeintaan 20 vuoden välein.

Tuomas Katajala asuu ja viihtyy Hämeenlinnassa.

Millainen roolisi tässä oopperassa on?

– Loge on puolijumala, ylijumala Wotanin neuvonantaja ja tulen ruumiillistuma. Logen pohjimmainen halu on palauttaa luonnon alkuperäinen tasapaino ja hankkia varastettu Reininkulta takaisin Reinin tyttärille. Viisaudellaan ja viekkaudellaan Loge ohjaa tarinan henkilöitä ja tapahtumia siihen suuntaan, että tämä ajatus toteutuisi.

Milloin tiesit, että voisit elättää itsesi oopperalaulajana?

– Ajatus lähti kasvamaan, kun voitin kansainvälisen laulukilpailun Roomassa vuonna 2004. Sitä ennen olin esiintynyt paljon ammattimaisena konserttilaulajana.

Kuinka oopperan maailmaan päästään sisään?

– Siihen on oikeastaan kaksi tietä. Toinen on oikeastaan syntyä tiettyyn kulttuuriympäristöön, jossa oopperalla on keskeinen asema. Toinen tapa on opiskella laulua, kehittyä ja tehdä itsensä huomatuksi. Käytännössä täytyy lähteä opiskelemaan Eurooppaan ja pyrkiä saamaan näkyvyyttä kulttuurikentällä. Rooleja voi ajan myötä sitten saada oopperastudioiden ja Suomessa Sibelius-akatemian kautta.

Millaisia ominaisuuksia menestymiseen tarvitaan laulutaidon lisäksi?

– Suunnitelmallisuutta, riskinottokykyä, bisnesvainua ja kykyä nähdä viisi vuotta eteenpäin.

Mitä tarkoitat riskien ottamisella?

– Laulaja ei voi esittää samaa nuorta rakastajaa koko uraansa. On kokeiltava rajojaan ja yritettävä aistia, mihin suuntaan on kehittymässä. Esimerkiksi itselläni tämä on tarkoittanut hyppäämistä Wagneriin.

Millaista rooleista taistelu on oopperassa?

– Onhan se äärimmäisen kilpailutettu maailma. En ole kokenut, että laulajat laittaisivat kapuloita toistensa rattaisiin, mutta on paljon taiteilijoita, jotka eivät jaksa jatkuvaa kilpailua. Jos haluaa kansainvälisen uran, on pakko painaa jatkuvasti ja olla esillä. Sapattivuoden pitäminen olisi huonoin mahdollinen idea.

Vieläkö alalla on suuria diivoja?

– Rehellisesti sanottuna en ole törmännyt yhteenkään, mutta juttuja olen kuullut. Hiljattain tuttu kapellimestari manaili, kun laulaja vain ilmoitti, ettei aio tulla töihin, vaikka iso produktio orkestereineen oli odottamassa. Uskoisin, että diivat ovat vähentymään päin. Jos luot sellaisen ilmapiirin, että kanssasi on helppo työskennellä, se helpottaa merkittävästi töiden saantia.

Kohoavatko liksat sitä mukaa kun maine kiirii?

– Statuksen nouseminen vaikuttaa palkkaan. Kansainväliset talot tietävät tasan tarkkaan, mitä toiset oopperat maksavat, joten aina pitää yrittää vähän nostaa hintaa. Huipputalot taas maksavat suhteellisesti aika vähän, koska kaikki haluavat työskennellä niissä.

Onko oopperassa ”kuningasrooleja”, joista vasta haaveilet?

– Roolit on sidottu olennaisesti äänityyppeihin ja esimerkiksi tenoreissa on useita eri äänityyppejä kuten dramaattinen, helden, spinto, lyyrinen, Italian light ja niin edelleen. Laulaja voi kehittyä iän myötä äänityypistä toiseen. Itselläni tietynlainen unelmarooli on Wagnerin Lohengrin, mutta koskaan ei voi ihan tarkasti tietää, mihin ääni kehittyy tulevaisuudessa. Unelmia pitää kuitenkin olla, koska silloin on rakentamassa tulevaisuutta.

Miksi asut edelleen Hämeenlinnassa, vaikka työsi ovat muualla?

– Etsimme vaimoni kanssa vanhaa peruskorjattavaa taloa ja löysimme sellaisen täältä. Rakastan täkäläisen luonnon vehmaisuutta, maisemia ja vesistöjä. En tykkäisi asua esimerkiksi Helsingissä.

Mitä on tiedossa Reininkullan jälkeen?

– Tulossa on Beethovenin 9. sinfonian levytys Malmössä, Weberin Taika-ampuja Luxemburgissa, Mozartin Idomeneo Tel Avivissa, Kansallisoopperan uusi ensi-ilta Mozartin Don Giovannista, Bachin Johannes-passio Lissabonissa, Sevillan parturi Savonlinnassa ja jotakin, mistä en voi vielä kertoa, Lontoon Covent Gardenissa.

Juttu on julkaistu Hämeenlinnan Kaupunkiuutisissa 4.9.2019.

Tuomas Katajala

Oopperalaulaja, äänialaltaan tenori.

Syntynyt 1975 Kalajoella.

Naimisissa, kolme lasta.

Opiskellut Sibelius-akatemiassa, viittä vaille musiikin maisteri.

Viimeisimpiä rooleja: Taikahuilun Tamino Lontoon Covent Gardenissa 2017, Cosi Fan Tutten Ferrando Seattlen oopperassa 2018, Tamino Berliinin valtionoopperassa ja Sevillan parturin kreivi Almaviva Berliinin koomisessa oopperassa 2018, Lentävän hollantilaisen Dalandin perämies Rooman oopperassa 2018, Loge Suomen Kansallisoopperan Reininkullassa 2019.

Kuinka rentoudut?

”En oikein osaa pysyä paikallani. Kaipaan vapaapäivinäkin jotain aktiivista arjen toimintaa ja näpertelen kaikenlaista.