Kulttuuri Hämeenlinna

Festareiden maine punnitaan somessa – Tutkija Peitsamon Ämy-keikan perumisesta: “Rasistista puhetta saa ja pitää kyseenalaistaa”

Rasismi tuomitaan nyt entistä hanakammin myös musiikkipiireissä. Akatemiatutkija Suvi Keskisen mielestä Kari Peitsamon twiitti Uuden-Seelannin terrori-iskusta oikeutti moskeijassa olleiden tappamista asettamalla syyn muslimien ja siirtolaisten harteille.
Kari Peitsamon Ämy-keikasta ehti tulla perinne, mutta tänä kesänä Peitsamoa ei nähdä Ämyrockin 45-vuotisjuhlissa. Ämy ry perui artistin esiintymisen tämän maahanmuuttovastaisten some-kommenttien jälkeen viime viikolla. Arkistokuvassa Peitsamo vuoden 2015 Ämyrockissa Kaupunginpuistossa. Kuva: Esko Tuovinen
Kari Peitsamon Ämy-keikasta ehti tulla perinne, mutta tänä kesänä Peitsamoa ei nähdä Ämyrockin 45-vuotisjuhlissa. Ämy ry perui artistin esiintymisen tämän maahanmuuttovastaisten some-kommenttien jälkeen viime viikolla. Arkistokuvassa Peitsamo vuoden 2015 Ämyrockissa Kaupunginpuistossa. Kuva: Esko Tuovinen

Kun Kari Peitsamon ensi kesän keikka Ämyrockissa peruttiin viime viikolla, sosiaalisessa mediassa kuohahti.

Ämy ry:n mukaan rajoja kiinni vaativan artistin arvot eivät sovi yhteen yhdistyksen kanssa. Pari päivää myöhemmin myös Pyhä Unplugged ilmoitti, ettei Peitsamo esiinnykään tapahtumassa ensi kesänä.

Syrjivien tai rasististen mielipiteiden vuoksi on peruttu muidenkin artistien keikkoja Suomessa ja maailmalla. Ilmiö kertoo siitä, että rasismi on noussut aiempaa vahvemmin poliittiseksi kysymykseksi, sanoo akatemiatutkija Suvi Keskinen Helsingin yliopiston etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta.

Siksi rasismiin myös kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tämä ei koske ainoastaan musiikkialaa, vaan on laajempi ilmiö Suomessa ja Euroopassa.

– Yhtäältä muusikkojen joukosta kuuluu maahanmuuttovastaisia ja rasistisia kannanottoja, ja toisaalta tällaiset näkökannat herättävät aiheellista kritiikkiä. Toiset artistit tai tapahtumien järjestäjät haluavat osoittaa sitoutuvansa yhdenvertaisuuden ja rasisminvastaisuuden periaatteisiin, Keskinen sanoo.

Hän vertaa rasismia seksismiin ja naisten halventamiseen, jotka herättävät aiempaa nopeammin vastalauseita.

– Enää ei hyväksytä sellaista, mikä aiemmin on ollut tavanomaista musiikkibisneksessä.

“Yhdenvertaisuus laajasti puolustettu arvo”

Peitsamon tapauksessa Ämyä syytettiin sosiaalisessa mediassa syrjinnästä ja sananvapauden riistosta. Esimerkiksi perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-Aho twiittasi: “Peitsamo oli vähällä päästä syrjimään miljoonia ihmisiä. Onneksi oltiin valppaana!”

Myös Palefacen esiintyminen Ämyn ensi kesän ilmaistapahtumassa on saanut osakseen kritiikkiä, koska hänkin ottaa kantaa. Ämy ry:n mukaan Paleface ei ole kuitenkaan antanut aihetta kyseenalaistaa esiintymistään festivaalilla.

– Mitä Palefacen vierailuun ja kannanottoihin tulee, niin kyseisen artistin ideologia on lähellä Ämyn vastaavaa, yhdistyksestä kommentoidaan.

“Yhdenvertaisuuden puolustaminen on hyvin laajasti puolustettu arvo – ainakin periaatteen tasolla.”
Palefacen osallistumisen takia moni on laittanut Peitsamon potkut äärioikeiston ja äärivasemmiston vastakkainasettelun piikkiin. Keskisen mukaan tapauksesta ei voi tehdä yksiselitteistä oikeisto-vasemmistokysymystä, koska Peitsamo on ollut aiemmin äärivasemmiston kannattaja.

– Yleisesti ottaen voi ajatella niin, että kansalaisten ja ihmisten yhdenvertaisuuden puolustaminen on hyvin laajasti puolustettu arvo – ainakin periaatteen tasolla. Sen toteutumisesta voi olla erilaisia näkemyksiä, mutta yhdenvertainen kohtelu on puoluerajat ylittävä tavoite, Keskinen toteaa.

Suvi Keskisen mielestä on hyvin kyseenalaista, että nykypäivänä usein puhutaan ”kahdesta ääripäästä”, ikään kuin kyse olisi samankaltaisista näkemyksistä ja ryhmistä.

– Jos toinen taho puolustaa perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja yhdenvertaista kohtelua ja toinen puolestaan syrjiviä käytäntöjä ja vihanlietsontaa, niin kyse on hyvin erilaisista näkemyksistä ja tavoitteista.

Rasismin vastustaminen tuo uskottavuutta

Eikö mitään saa enää sanoa?

– Viime vuosikymmenen Suomessa on todellakin voinut sanoa melkein mitä vain rodullistetuista vähemmistöistä, sillä maahanmuuttovastainen ja rasistinen puhe on levinnyt rajusti niin sosiaalisessa mediassa kuin poliitikkojen ja valtavirtamedian piirissä, Keskinen sanoo.

Viime kädessä sanomisten rajaa määrää Suomen lainsäädäntö ja sen tulkinta. Myös yleisellä mielipiteellä ja yhteiskunnallisella keskustelulla on merkitystä.

Keskisen mukaan kyse on siitä, miten yhdenvertaisesti kaikkia Suomessa asuvia ja tänne muuttavia ihmisiä kohdellaan.

– Totta kai rasistista puhetta saa ja pitää kyseenalaistaa, jopa enemmän kuin nykyisin julkisuudessa tapahtuu.

“Puuttumattomuus voi kostautua yleisökatona tai huonona maineena.”
Rasismin vastustaminen tuo Keskisen mielestä uskottavuutta yhdistykselle tai yritykselle. Täytyy miettiä, millaisia tekoja rasisminvastainen asenne vaatii.

– Tapahtumien yleisö seuraa usein sosiaalisen median kautta esiintyjien valintaa ja tähän liittyviä keskusteluja, joten puuttumattomuus voi kostautua yleisökatona tai huonona maineena. Toisaalta ne, jotka tukevat maahanmuuttovastaisia ajatuksia, ehkä välttävät tällaisia tapahtumia, Keskinen toteaa.

– Erilaiset tapahtumat ovat kuitenkin muillakin tavoin räätälöityjä erilaisille yleisöille ja hyöty voi olla jopa suurempi tapahtumien järjestäjien kannalta, jos tapahtumat vetoavat uusiin yleisöihin, joille yhdenvertaisuus on tärkeää.

Rasistisia puheita vastutettu pitkään

Artistin keikan peruminen tämän mielipiteiden takia ei ole uusi ilmiö. Muualla Euroopassa ja Yhdysvalloissa on useita esimerkkejä siitä, kuinka rasistiset tai naisvihamieliset kommentit ovat herättäneet laajaa kritiikkiä ja johtaneet yhteistyön peruuntumiseen tiettyjen artistien kanssa.

Jo 1970- ja 1980-lukujen taitteessa Iso-Britanniassa Eric Claptonin rasistiset puheet johtivat laajoihin vastalauseisiin. Rasisminvastaiset muusikot organisoivat Rock Against Racism -konsertteja ja muita yleisötapahtumia, joissa nostettiin esiin rasismiin liittyviä epäkohtia.

Viime vuosina esimerkiksi Ruotsissa on peruttu artistien esiintymisiä festivaaleilla naisvihamielisten kommenttien tai sanoitusten takia.

– Myös festivaalien esiintyjien miesvaltaisuus on herättänyt kritiikkiä, ja useat ruotsalaiset musiikkifestivaalit ovatkin päättäneet lisätä naisesiintyjien määrää ohjelmistossa, Keskinen kertoo.

Tutkija: Peitsamon twiitti oikeutti terrori-iskua

Tuomittavat mielipiteet löytyvät nykyään sosiaalisesta mediasta. Sosiaalinen media alentaa julkisuuskynnystä, eli rasistiset kommentit voivat tulla helpommin julkisuuteen. Some myös nopeuttaa reagointia ja välittää yleisön näkemykset aiempaa suoremmin järjestäjille.

Myös Peitsamon tapauksessa juuri hänen rajoja kiinni vaativa Twitter-kirjoittelunsa johti Ämyn päätökseen perua keikka.

Erityisesti Keskinen kiinnittää huomiota Peitsamon twiittiiin Uuden-Seelannin maaliskuisesta iskusta: “Iskut ovat suora seuraus pakotetusta monikulttuurillisuudesta. Kauheudet ovat vasta alkamassa. Ainoa

“Rasismin ja väkivallan tekojen vastuu on selkeästi kohdennettava tekijöille, eikä näiden tekojen uhreille.”
ratkaisu on: Rajat kiinni.”

– Peitsamon kommentti oikeutti äärioikeistolaista terrori-iskua ja moskeijassa olleiden tappamista asettamalla syyn muslimien ja siirtolaisten harteille. Rasismin ja väkivallan tekojen vastuu on selkeästi kohdennettava tekijöille, eikä näiden tekojen uhreille, Keskinen sanoo.

Hän muistuttaa, että musiikkitapahtumien järjestäjät päättävät itse, keitä esiintyjiksi kutsutaan.

– Ei kellään artistilla ole mitään etuoikeutta tulla kutsutuksi joka vuosi esiintymään. Peitsamo on toki ollut Ämyrockissa pitkään esiintyjänä, mutta voi myös ajatella, että aika on ajanut hänen ohitseen ja nämä mielipiteisiin liittyvät erot ovat esimerkki siitä. HäSa

Lue lisää: 

Ämy antoi Kari Peitsamolle potkut – Ämyrockin arvot eivät suvaitse rajoja kiinni vaativaa artistia

Ämyn päätös peruuttaa Kari Peitsamon keikka nosti äläkän – “Voi hyvänen aika tätä nykyajan ajatushygieniaa”