Kulttuuri Hämeenlinna

Iittalan musiikkijuhlat kunnioittaa nuorena kuollutta säveltäjälahjakkuutta, jota Sibeliuskin kehui

16-vuotiaana kuollut Heikki Suolahti ehti säveltää jopa sinfonian, ja Jean Sibelius lähetti hänen äidilleen kiitoskirjeen.
Pianisti Niilo Ruotsala (vas.), viulisti Andrew Ng Wen Hao ja alttovuiulisti Margarethe Breit tutkivat Heikki Suolahden pianokvinteton nuotteja. Kaikki kolme sanovat, että Suolahden melodiat ovat hienoja, mutta säveltäjän nuoruus näkyy ja kuuluu teosten viimeistelyssä. Kuva: Esko Tuovinen
Pianisti Niilo Ruotsala (vas.), viulisti Andrew Ng Wen Hao ja alttovuiulisti Margarethe Breit tutkivat Heikki Suolahden pianokvinteton nuotteja. Kaikki kolme sanovat, että Suolahden melodiat ovat hienoja, mutta säveltäjän nuoruus näkyy ja kuuluu teosten viimeistelyssä. Kuva: Esko Tuovinen

”Varmaa on, että Suomi Heikki Suolahdessa menetti suurimpia musikaalisia kykyjään.”

Näin kirjoitti säveltäjämestari Jean Sibelius lupaavan säveltäjän kuoltua vain 16-vuotiaana vuonna 1936.

Heikki Suolahden säveltämä sinfonia oli tehnyt Sibeliukseen niin suuren vaikutuksen, että hän kirjoitti kirjeen pojan äidille Anna Suolahdelle.

Tähän mennessä laajin katselmus

Varhaiskypsäksi lahjakkuudeksi kuvatun Heikki Suolahden säveltämää musiikkia on mahdollisuus kuulla ensi viikolla Iittalan musiikkijuhlilla.

– Tämä on varmasti tähän mennessä kattavin hänen musiikkinsa esittely, sanoo musiikkijuhlien taiteellinen johtaja, pianisti Tuomas Nikkanen.

Nuorena kuollut säveltäjä valikoitui musiikkijuhlien ohjelmistoon siksi, että hänen syntymästään tulee tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Iittalan musiikkijuhlien teemana ovat lapset ja nuoret. Teemalla juhlistetaan sitä, että Hämeenlinna nimettiin viime syksynä Suomen lastenmusiikkipääkaupungiksi.

Heikki Suolahden kuva on julkaistu teoksessa Suomen säveltäjiä (WSOY 1945)

Myös Suolahti-konsertin soittajat ovat nuoria, vain muutaman vuoden vanhempia kuin säveltäjä oli kuollessaan.

Pianisti Niilo Ruotsala sekä Soma-kvartetissa soittavat alttoviulisti Margarethe Breit ja viulisti Andrew Ng Wen Hao sanovat, että nuoruus ja nuorekkuus kuuluvat Suolahden sävellyksissä.

– Hänellä oli todella hienoja melodioita, mutta musiikki ei ole vielä kokonaisuudessaan kypsää, Margarethe Breit sanoo.

Kaikki kolme nimeävät suosikikseen konsertissa kuultavan pianokvinteton c-mollissa. Se on kirjoitettu pianolle, kahdelle viululle, alttoviululle ja sellolle. Brahms-vaikutteet kuuluvat nuorten mukaan kappaleessa selvästi.

Sinfonia alkoi elää kuoleman jälkeen

Suurelle yleisölle Heikki Suolahti on jäänyt melko tuntemattomaksi, mutta Tuomas Nikkasen mukaan hänet tiedetään ja tunnetaan ammattipiireissä.

Harva on kuitenkaan kuullut Suolahden sävellyksistä muuta kuin Sinfonia Piccolan. Suolahden elinaikana hänen musiikkiaan ei ehditty esittää missään, mutta Tauno Hannikainen johti sinfonian Suolahden muistokonsertissa vuonna 1938.

Sinfonia myös levytettiin ensimmäisen kerran 1940-luvulla, ja erityisen suosittu se on ollut Yhdysvalloissa.


Hän kertoo jännittäneensä aluksi, saadaanko Suolahden tuotannosta koottua koko illan konsertti. Huoli osoittautui aiheettomaksi.


 

Iittalassa Suolahden tuotannosta kuullaan jousikvartetto nr. 3, pianokvintetto, muutamia yksinlauluja sekä kappaleita viululle ja pianolle.

– Suolahden viulu- ja pianokappaleet ovat kaikki varsin lapsekkaita. Sen sijaan muutamat laulut ovat todella kehittyneitä ja modernin tuntuisia, Nikkanen sanoo.

Hän kertoo jännittäneensä aluksi, saadaanko Suolahden tuotannosta koottua koko illan konsertti. Huoli osoittautui aiheettomaksi. Myös hän kiittää erityisesti pianokvintettoa.

– Se on ihastuttava, tosi vetävä biisi.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Heikki Suolahden käsin kirjoittamissa partituureissa on hänen tekemiään korjauksia ja välillä myös epäselväksi jääviä kohtia. Kuva: Esko Tuovinen
Heikki Suolahden käsin kirjoittamissa partituureissa on hänen tekemiään korjauksia ja välillä myös epäselväksi jääviä kohtia. Kuva: Esko Tuovinen

Heikki Suolahden musiikkia tehdään parhaillaan tunnetuksi muuallakin. Keski-Suomen musiikin edistämissäätiö koordinoi Uponnut kaupunki -hanketta, joka on nimetty Suolahden säveltämän, keskeneräiseksi jääneen baletin mukaan.

Hankkeeseen kuuluu konserttisarja sekä lasten taideprojekti, jonka pitäisi huipentua baletin maailmanensi-iltaan helmikuussa 2021 Jyväskylässä.

Juuret ovat Hämeenlinnassa

Helsinkiläisen Heikki Suolahden juuret ovat Hämeenlinnassa, sillä hänen isänsä oli puolustusvoimien ylilääkärinä työskennellyt Eino Suolahti (aiemmin Palander). Eino Suolahden isä oli Hämeenlinnassa vaikuttanut suomalaisuusmies, lyseon lehtori Edvard Wilhelm Palander.

Eino Suolahti toimi monien luottamustoimiensa ohessa muun muassa Helsingin musiikkilautakunnassa ja sen puheenjohtajana. Lisäksi hän työskenteli Suomalaisen Oopperan henkilökunnan lääkärinä.

Heikki Suolahden äiti Anna Suolahti (o.s. Forssell) taas oli viulisti ja soitti Helsingin filharmonisessa orkesterissa sen ensimmäisenä naisena. Hän lopetti uransa mentyään naimisiin.

Heikki Suolahti opiskeli pianon ja urkujen soittoa Helsingin konservatoriossa (myöhemmin Sibelius-akatemia). Musiikin teoriaa hän opiskeli Arvo Laitisen johdolla ja teki vaikutuksen opettajaansa.

Ylioppilasmatka jäi tekemättä

Suolahtea luonnehditaan musiikin historiateoksissa intomieliseksi wagnerilaiseksi, joka osasi muun muassa ulkoa Richard Wagnerin Niebelungin sormus -sarjan johtoaiheet.

Isä-Einon oopperayhteyksien ansiosta nuori Heikki pääsi seuraamaan oopperaharjoituksia ja sai oopperoiden partituureja tutkittavaksi. Hänelle oli luvattu ylioppilaslahjaksi matka Bayreuthin Wagner-juhlille, mutta se jäi kuitenkin tekemättä. Heikki Suolahti kuoli tapaninpäivänä 1936 umpilisäkkeen tulehduksen aiheuttamiin komplikaatioihin.

Suolahden perheen tuttavapiiriin kuului muun muassa marsalkka C.G.E. Mannerheim. Kun hän kuuli Heikki Suolahden kuolemasta, hän lähetti Eino Suolahdelle kirjeen, jossa otti osaa perheen suruun.

”Selittämättömiä ovat Kaitselmuksen tiet ja tarkoituksettomalta tuntuu temmata pois tämä viehättävä, elämäniloinen ja lahjakas poika, johon täydellä syyllä voitiin kiinnittää kaikkein rohkeimpia toiveita”, Mannerheim kirjoitti. HÄSA

Lähteet: Strenroth sukuseura ry:n jäsenlehti nro 11, 2002: Heikki Suolahti oli musiikillinen tähdenlento (kirjoittanut Raimo Sariola), Keski-Helsingin musiikkiopiston Tiroli-lehti 2012: Heikki Suolahti tähdenlento (kirjoittanut Anto Leikola, jonka eno Heikki Suolahti oli) ja Suomen musiikin historia 3: Uuden musiikin kynnyksellä (Erkki Salmenhaara)

Lue myös: Tiedätkö Heikki Suolahden? iittalassa kuullaan tämän nuorena kuolleen Palanderin suvun ihmeteinin säveliä (11.3.2020)

Iittalan musiikkijuhlat

Järjestetään 6.–9.8.2020, siirtyivät elokuulle alkukesästä.

Kaikki esitykset järjestetään Iittalan koulukeskuksen aulasalissa.

Sisälle otetaan esiintyjät mukaanlukien korkeintaan 50 henkilöä. Lisäksi konsertit sunnuntaita lukuunottamatta striimataan, ja stream-lippuja myydään erikseen.

Ohjelma

Torstai 6.8. kello 19 Heikki Suolahti 100 vuotta.

Perjantai 7.8. kello 19 Zarzuela! Espanjalaista oopperaa ja pianomusiikkia.

Lauantai 8.8. klo 15 Vesipisaroita – koko perheen konsertti, Sibelius, Purcell, Vivaldi.

Sunnuntai 9.8. klo 15 Suvinen saari – Suomalaisen laulun vuodenajat. Levynjulkaisukonsertti, ei striimausta.

Tarkempi ohjelma osoitteessa iittalanmusiikinkesa.fi

Kolme kesäkuulle suunniteltua esitystä jouduttiin perumaan kokonaan, kun tapahtuma siirrettiin elokuulle.

Päivän lehti

5.8.2020