Mielipiteet

Abiturientin mielipide: Tehtävän lukeneita rangaistiin englannin yo-kokeessa

Hiljaisuus! Yo-kokeet olivat menossa Tavastialla Hämeenlinnassa viime maanantaina. Kuva: Riku Hasari
Hiljaisuus! Yo-kokeet olivat menossa Tavastialla Hämeenlinnassa viime maanantaina. Kuva: Riku Hasari

Tuntuu, että muutaman vuoden ajan on kaikkien rakastama Ylioppilastutkintolautakunta tehnyt joka vuosi jonkinlaisen virheen, oli se sitten matematiikassa kysymys konsertin pituudesta soittajien määrän funktiona tai biologian koe, jonka pääsee kemian taidoilla läpi.

Joka vuosi tästä virheestä sitten seuraa valtava jupakka ja mediarummutus. Muistan, miten aikaisemmin joka ikinen kerta tuumailin, että pienestä jutusta tehtiin valtava ongelma aivan turhaan: Alisuoriutuvat ylioppilaat vain mussuttavat selittääkseen huonoja yo-koetuloksiaan, ajattelin.

Mutta nyt kun niin on käynyt itselle, ymmärrän täysin, miksi pienilläkin virheillä on suunnattomasti väliä.

Selvä ja toistuva ohje: 80 merkkiä

Englannin pitkän oppimäärän 16. syyskuuta pidetyssä yo-kokeessa annetaan ohjeeksi selvästi ja toistuvasti, että avokysymyksissä tulisi vastauksen olla alle 80 merkkiä pitkä.

Ja niin noudatin tätä ohjetta, vaikkakin lauseiden tiivistäminen tähän julmaan rajoitukseen oli hyvin haastavaa, ja muutaman kerran tunsin, että jouduin jättämään vastauksesta tärkeää tietoa pois merkkirajassa pysymisen vuoksi.

On siis helppoa kuvitella yllätykseni, kun Abitreenien yo-koelähetyksessä myöhemmin samana iltana mainitaan, että kahdeksankymmenen merkin raja oli täysin suuntaa antava, eikä arviointikriteereissä kiinnitetä siihen huomiota.

Kaikki aika, jonka käytin vastauksieni räätälöintiin ja leikkelemiseen, oli siis tuhlattu, ja olin mahdollisesti jopa menettänyt sen takia hyvin arvokkaita pisteitä.

Moni oli syystäkin raivoissaan

En ollut yksin turhautumisessani. Kyseisen kirjoituskerran Abitreeni-sivun kommenttien määrä kasvoi eksponentiaalisesti lähetyksen jälkeen. Moni on siellä raivoissaan päätöksestä, ihan syystäkin.

Moni ihmettelee, mikseivät vastaisi saman tien tehtäviin väärällä kielellä, jos kerran tehtävänannoilla ei ole väliä.

Tilanteen kuvaaminen fiaskoksi olisi aliampumista. Me lukiolaiset opimme erittäin tarkasti, juuri kuinka pikkutarkkoja lautakunnassa ollaan tehtävänannoista.

On aivan käsittämätöntä, ettei tämäntapaista virhettä huomattu koetta rakentaessa vuosi sitten.

Luulin, että tehtävät ovat hiottuja

Luulin, että näitä tehtäviä hiotaan tuntikausia, kunnes ne ovat aivan täydellisiä, eikä tällaista voisi tapahtua, varsinkaan ottaen huomioon, että yo-kirjoitukset ovat monessa paikassa myös vaihtoehto pääsykokeelle.

Kyseessä ei ole mikään yhteen tehtävään vaikuttava virhe, sillä 299-pisteisestä kokeesta 52 tulee avoimesta vastauksesta. On hyvin mahdollista, että muutamallakin oppilaalla tämän takia tulos on huonompi, kuin sen kaiken järjen mukaan pitäisi olla.

Miksi vastausten pituutta muka rajoittamalla epäsuorasti rankaistaan niitä kirjoittajia, jotka oikeasti lukevat ne tehtävänannot huolella, kuten käskettiin?

Nämä ovat sellaisia asioita, joita äidinkielen tunnilla opetetaan jo yläasteella, kyseessä on aivan perustason tekstin tuottoon liittyvä sanavalinta- ja formatointijuttu.

Miksei ylioppilastutkintolautakunnassa sitten asiaa taideta? Menee kyllä vähän luottamus auktoriteettiin, jos tämä on minkään tasoinen merkki instituution pätevyydestä.

Päivän lehti

22.10.2020

Fingerpori

comic