Mielipiteet

Ministeri Pekonen mielipidevieraassa: Potilaiden lääkekulut eivät saa nousta

Suomalaisten käyttämiä yleisiä lääkkeitä apteekin hyllyssä heinäkuussa vuonna 2010. Kuva: Seppo Pessinen
Suomalaisten käyttämiä yleisiä lääkkeitä apteekin hyllyssä heinäkuussa vuonna 2010. Kuva: Seppo Pessinen

Lääkehuollon ja apteekkialan tulevat uudistukset ovat viime aikoina nousseet julkiseen keskusteluun. Tammikuussa julkaistiin esiselvitys, jossa vertailtiin pohjoismaisia lääketaksajärjestelmiä. Selvityksen mukaan Suomi maksaa apteekeille lääkejakelusta muita Pohjoismaita enemmän.

Lähes samoihin aikoihin keskusteluun nousivat vanhuspalvelulain hoitajamitoituksesta aiheutuvat kustannukset ja niiden kattaminen: hallitus on linjannut, että vanhuspalvelulain muutosten kustannuksia rahoitetaan osin parantamalla lääkehoidon kustannustehokkuutta.

Potilaiden maksurasitusta ei enää kasvateta

Tärkeä lähtökohta on, ettei potilaiden maksurasitusta enää kasvateta. Lääkkeiden kuluttajahintoja nostamalla on yhteiskunnassa jo liian kauan haettu säästöjä. Lääkkeiden ja palveluiden saatavuus ja järkevä lääkehoito eivät kuitenkaan saa vaarantua. Lääkealaa on uudistettava terveyspoliittisista lähtökohdista.

Parhaillaan kartoitetaan keinoja, joilla kustannustehokkuus saavutetaan. Lääkehuoltoon liittyvien toimenpiteiden suunnittelu ja arviointi on tehtävä huolella, ja myös erilaiset heijastusvaikutukset on otettava huomioon. Etenkin lääkkeiden saatavuuteen vaikuttavat tekijät on arvioitava huolellisesti.

Keinoja ei ole lyöty lukkoon

Mitään keinoja ei siis ole vielä lyöty lukkoon. Huolellisen valmistelun taustalla on myös luottamuksellinen yhteistyö, jota tehdään alan eri toimijoiden kanssa. Apteekkareiden, lääketeollisuuden, lääketukkujen, lääketurvallisuuskeskus Fimean ja muiden alan toimijoiden asiantuntemus ja osaaminen ovat arvokasta pääomaa ratkaisujen etsimisessä.

Hallitusohjelman mukaan lääkehuoltoa kehitetään lääkeasioiden tiekartan suuntaviivoja noudattamalla. Työ on pitkäjänteistä ja perustuu laadukkaaseen pohjavalmisteluun. Useamman hallituskauden yli ulottuvassa uudistuksessa parannetaan lääkehuollon kustannustehokkuutta siten, että samalla varmistetaan lääkkeiden turvallinen käyttö ja lääkeneuvonta sekä apteekkipalveluiden sujuvuus ja saavutettavuus.

Lääkealaa kehitetään kokonaisuutena

Lääkealaa tulee siis kehittää kokonaisuutena, mutta vaiheittain. Lääkeasioiden tiekartan mukaan seuraavia kehittämiskohteita alalla ovat lääkehoidon ohjauksen ja rahoituksen kehittäminen, lääkehoidon tiedonhallinnan ja digitaalisten työvälineiden kehittäminen sekä apteekkitalouden ja lääkkeiden jakelun kehittäminen.

Tavoitteena on oltava potilaan kannalta järkevä lääkkeiden käyttö. Lääkehoito kaipaa nykyistä vahvempaa kansallista ja alueellista ohjausta, koska nykyjärjestelmä ei sellaisenaan tue rationaalisen lääkehoidon tavoitteita.

Lääkäreitä ja hoitavia tahoja tulee voida vahvemmin ohjata ja kannustaa erilaisissa lääkkeiden käyttöön ja lääkehoidon kokonaishintaan vaikuttavissa asioissa, ja siten varmistaa potilaan kokonaistilanteen kannalta mielekkään lääkehoidon toteutuminen. Tämän kehittämistyön tulee kulkea sote -valmisteluiden kanssa rinnakkain.

Digitaalisuuden keinot käyttöön

Myös tietojärjestelmiä ja lääketiedon käsittelyä tulee nykyaikaisessa digimaailmassa voida kehittää. Tavoitteena on, että hoitavat tahot ja potilas itse voisivat helposti ja tietoturvallisesti tarkistaa lääkityksen kokonaistilanteen, ja tarvittaessa lääkehoidon kokonaisuutta voisi myös farmasian ammattilainen arvioida.

Samalla tavalla tieto lääkkeen saatavuudesta tulisi olla helposti kaikkien tahojen nähtävillä.

Lääkehoidon laadukas kehittäminen vaatii resursseja, joiden puolustaminen seuraavassa kehysriihessä on varmasti enemmän kuin perusteltua.

Aino-Kaisa Pekonen

sosiaali- ja terveysministeri (vas.)

Riihimäki