fbpx
Mielipiteet

Asianajajan mielipide: Oikeushallinnon resurssit ovat olleet jo vuosia riittämättömät

Oikeustalon kyltti Arvo Kariston kadulla Hämeenlinnassa. Kuva: Riku Hasari
Oikeustalon kyltti Arvo Kariston kadulla Hämeenlinnassa. Kuva: Riku Hasari

Hämeen Sanomat uutisoi 22.11.2021 oikeudenkäynneistä ja niiden kestosta sekä asianajokustannuksista. Markku Uhari kirjoitti kustannuksista 25.11.2021 ilmestyneessä lehdessä. Kun olen työskennellyt alalla yli 40 vuotta, arvelen voivani valottaa asiaa asianajajan näkökulmasta.

Pitkäkestoiset jutut ovat kaikille kohtuuttomia. Olen ollut avustajana mm. eräässä rikosasiassa, joka kesti 14 vuotta siitä, kun epäilty oli vangittu ja kun viimeisin tuomio annettiin. Viipyminen ei johtunut asianajajasta tai päämiehestäni.

Nyt hoidossani on Helsingin käräjäoikeudessa asia, jonka käsittelyn aloittamista on odotettu yli kolme vuotta. Pitkäkestoisista jutuista on valitettavasti tullut kokemusta. Mietin joskus itsekseni, miten tuomioistuin voi tuomita ketään tai mitään, jos se ei noudata lakia joutuisasta juttujen käsittelystä?

Poliitikkojen välinpitämättömyys on jatkunut jo vuosia

Jutun kestoon vaikuttavat monet asiat, mutta hyvin paljon oikeudenhallinnon resurssit ja toimintakyky. Resurssit ovat olleet vuosia riittämättömät. Laiminlyönnin syy on poliitikoissa, jotka eivät tee päätöksiä riittävistä voimavaroista.

Tämä välinpitämättömyys on jatkunut vuosia siitä huolimatta, että ongelmaan on kiinnitetty jatkuvasti huomiota. Esimerkiksi Anna-Maja Henriksson on ollut useita vuosia ministerinä, mutta ongelma vain jatkuu. Kysymys on oikeusvaltiosta, mitä näillä laiminlyönneillä heikennetään.

Keskimääräinen asianajan palkka noin 5 500 euroa kuukaudessa

Keskimääräinen asianajajan palkka lienee noin 5 500 euroa kuukaudessa. Sen päälle on laskettava henkilösivukulut, toimistokulut yms. kustannukset. Palkka tulee kertoa vähintään luvulla 2, jolloin saadaan lakimiehen välitön kustannus työnantajalle. Todellisuudessa lakimiehen kustannus on työnantajalle noin 2,5 kertaa kuukausipalkka. Tuomioistuinten juristien palkoista ja sivukuluista laskettava tuntikustannus on käsittääkseni samaa tasoa.

Lakisääteinen työaika on enintään 40 tuntia/viikko (toimistossani 37,5 tuntia/viikko). Kaikkea työtä ei voi laskuttaa, ja juristeillakin on vuosilomaa, sairauspäiviä, koulutusta yms. poissaoloa. Usein katsotaan, ettei oikeuskäytäntöön tutustuminen ole laskutettavissa, eikä myöskään oikeuskirjallisuuteen tutustuminen, vaikka se on jutun hoidon kannalta välttämätöntä.

Näin juristi voi tehdä normityöajalla enintään 100 tuntia laskutusta kuukaudessa, mutta todellisuudessa noin 80 tuntia (keskimäärin 20 tuntia/viikko).

Todelliset kustannukset on otettava huomioon

Kun laskutettavia tunteja muodostuu 100/kk, tuntiveloituksen on oltava vähintään 110 euroa (alv 0), jotta välittömät palkkakustannukset tulee katettua. Kun otetaan todellinen työ- ja toimitilakustannus huomioon, tuntihinnan tulee olla vähintään 137,50 euroa (alv 0). Tuolla tuntihinnalla juristin työnantaja ei vielä saa yhtään euroa. Palkkion lisäksi tulevat vielä kustannukset, joihin kuuluvat mm. tuomioistuinten käsittelymaksut.

Oikeusapuasioiden 110 euroa/tunti on selvästi vähemmän kuin lakimiesten palkkakulut ovat. Oikeusapuhinta ei ole missään oloissa kohtuullinen. Se osoittaa, ettei Suomi ole oikeusvaltio laajassa merkityksessä, kun se ei laista huolimatta pysty takaamaan kaikille kansalaisille mahdollisuutta oikeuksien hakemiseen.

400 euron tuntilaskutus on korkea

Olen laamanni Petteri Palomäen kanssa samaa mieltä, että 400 euroa/tunti on korkea tuntihinta, mutta siihen saattaa vaikuttaa toimiston sijainti ja tilakustannukset yms. tyypillisesti pääkaupunkiseudulla maksettavat korkeammat kustannukset. Havaintoni mukaan Kanta- tai Päijät-Hämeessä ei käytetä noin korkeita tuntihintoja.

Markku Uharin peräänkuuluttamaa asianajopalvelujen tuotteistamista on yritetty ja epäonnistuttu. Tuotteistaminen ei ole helppoa palvelujen moninaisuuden vuoksi, ja pääsääntöisesti asiakkaat haluavat tietää tarkasti, mitä töitä on tehty. Tätä vaativat myös tuomioistuimet, kun ne päättävät oikeudenkäyntikuluista. Siksi oikeudenkäyntilaskut tehdään säännöllisesti toimenpidekohtaisesti.

On helpompaa laskuttaa toimenpidekohtaisesti

Ihmismielen kirjo on vakuuttanut minut siitä, että on helpompaa laskuttaa toimenpidekohtaisesti kuin tuotehintana (esimerkiksi että oikeudenkäynti maksaisi 5 000 euroa + alv). Sen sijaan esimerkiksi testamentin tekemisen korvaus on sovittavissa kokonaishintana toimeksiantoa vastaanotettaessa.

Paikallaan on samalla muistuttaa, että oikeudenkäyntien laskutus voi poiketa laskuerittelyjen osalta siitä, miten joissakin muissa asioissa laskutetaan. Asianajotoimistoni laskutuksesta enin osa kertyy muista asioista kuin oikeudenkäynneistä.

Menot