Mielipiteet

Mielipidevieras: Avohakkuu on kelvoton menetelmä

Kuva: Seppo Pessinen
Kuva: Seppo Pessinen

Metsäteollisuuden metsäjohtaja Karoliina Niemi väitti medialle laajasti levitetyssä tiedotteessa, että metsän jatkuvaa kasvatusta on tutkittu liian vähän. Samalla hän antoi ymmärtää, että nykyistä avohakkuukäytäntöä olisi tutkittu riittävästi.

Tosiasiasiassa tilanne on päinvastainen.

Avohakkuukäytäntö lähes yksinomaisena vaihtoehtona aloitettiin 1950-luvun alussa ilman asiallisia vertailututkimuksia muiden vaihtoehtojen kanssa. Koko maasta tehtiin pakolla avohakkuiden ja alaharvennusten koekenttä.

Aiemmista tieteellisistä tutkimuksista ei piitattu, ei piitata vieläkään. Niemen haaveet jalostuslisistä ovat esimerkkejä lyhytaikaisia uskomuksista. Luontaisessa uudistamisessa puun laatu pysyy korkeana tehokkaan luonnon valinnan ansiosta.

Riittävän pitkäaikainen eli vähintään kiertoajan pituinen tutkimustieto avohakkuiden tuloksista siten edelleen puuttuu. Asiallisia vertailututkimuksia on saatavissa vain tutkijaryhmäni lukuisista julkaisuista.

Niemen kehuma virallinen Luke (Luonnonvarakeskus, entinen Metla) ei ole vieläkään perustanut samanaikaisesti samoissa oloissa eri menetelmiä vertailevia kokeita.

Metsätalouden harjoittamiseen kuuluu muutakin kuin hetkellisesti halvalla avohakkuulla saatava suuri määrä puumassaa. Hyvää metsätaloutta on korkean luontaisen puun laadun säilyttäminen ja taloudellisesti järkevä toiminta.

Metsän monimuotoisuudesta huolehtiminen on kansainvälisillä sopimuksilla luvattu, mutta rikotaan avohakkuulla.

Metsiä pitää voida käyttää samanaikaisesti puun tuottamisen kanssa virkistykseen, ulkoiluun, sienestykseen, marjastukseen, terveyden vaalimiseen, luontomatkailuun ja poronhoitoon.

Avohakkuu, maan muokkaus, lehtipuiden ja luontaisen alikasvoksen raivaus pilaavat kaikki nämä tarpeet ja käyttömuodot ja lisäävät kaikenlaisia tuhoja.

Riippumatta siitä, saadaanko avohakkuulla hetkellisesti kerran noin sadassa vuodessa halvalla suurehko määrä puuta ja rahaa, se on kelvoton menetelmä. Se aiheuttaa suunnatonta tuhoa luonnossa; maassa, vesissä ja ilmassa.

Kaikesta tästä on hyllymetreittäin tieteellisestä tietoa ja paljon käytännön kokemusta.

Yhtä runsas tutkimustieto osoittaa, että kaikki nämä avohakkuukäytännön haitat voidaan välttää avohakkuuvapaalla jatkuvan kasvatuksen vaihtoehdolla. Lisäksi taloustuloskin kohenisi.

Ongelma näyttää olevan se, että metsäjohtaja Niemi kuten monet muut innokkaat avohakkuun ihailijat unohtavat kaikki tieteelliset vertailevat tutkimustulokset tai eivät tiedä niistä mitään. Hävettävää yksipuolisuutta.

Niemen pitäisi kiireesti mennä hyvin varustettuun yleiseen kirjastoon opiskelemaan ammattiinsa kuuluvia perusasioita. Valitettavasti asiallista tietoa ei ole saatavissa alan oppilaitoksista.

Kirjoittaja on metsämaatieteen ja metsänhoidon emeritusprofessori.