Suomen työllisyysaste on noussut ja työttömyys laskenut tuntuvasti vuosien 2007–2009 rajun kansainvälisen finanssikriisin jälkeen. Tämänhetkinen työllisyysasteen ns. trendiluku 72,5 % ja työttömyyden 6,7 % eivät ole riittäviä.
Jotta hyvinvointivaltion rahoituspohja saadaan turvattua, on työllisyyttä saatava nostettua. Se on myös inhimillisesti tärkeää, minkä tiedän itsekin nuorempana pidempiä pätkiä työttömänä olleena.
Työttömyys on pahimmillaan turhauttavaa ja nöyryyttävää. Joka tapauksessa ihmisille on tärkeää olla osa yhteisöä ja yhteiskuntaa tässäkin mielessä.
Hallituksen työllisyystoimet vahvoja
Rinteen hallituksen tavoitteena on omilla toimillaan aikaansaada tilanne, jossa Suomeen saadaan 60 000 uutta työllistä. Hallitus tavoittelee myös 75 %:n työllisyysastetta.
Hallitus tulee tekemään vahvoja työllisyystoimia, minkä ovat luvanneet sekä pääministeri Rinne (sd.), että työministeri Harakka (sd.). Työllisyyden nostamiseen omin päätösperäisin toimin on sitoutunut koko hallitus. Tätä työtä tehdään hyvässä yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Muut Pohjoismaat aktiivisempia
Helppoa työllisyyden nostaminen ei enää ole, mutta mahdollisuuksia on.
Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki totesi osuvasti (HS 28.9.), että Suomessa työttömiä on jätetty oman onnensa nojaan. Hän kuvasi, että ero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä on siinä, että niissä käytetään palkkatukiin ja työvoimapalveluihin tuntuvasti enemmän rahaa.
Muiden Pohjoismaiden työvoimapolitiikka on siis huomattavasti Suomea aktiivisempaa.
Vaikeasti työllistyvät saatava mukaan
Tilannetta analysoi hyvin myös Tullin nykyinen pääjohtaja, entinen valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (HS 19.10.). Hänen mukaansa olennaista olisi nyt lisätä osatyökykyisten, vaikeasti työllistyvien ja maahanmuuttajien osallistumista työmarkkinoille. Tässä myös valtiolla ja kunnilla on tärkeä rooli.
On korkea aika ryhtyä toden teolla panostamaan siihen, että työttömät saadaan mukaan työelämään. Työttömiä erilaisilla aktiivimalleilla ja muilla toimilla kyykyttävä linja ei ole oikea, vaan tarvitaan kannustamista, parempia työvoimapalveluita, kuntien roolin kasvattamista ja palkkatukijärjestelmien kehittämistä.
Tarvitsemme aiemmin mainittujen asioiden lisäksi paljon muuta. Oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen on tärkeä uudistus ja työministeri Harakan ehdotus (Yle Ykkösaamu 12.10.) korotetusta palkkatuesta yli 50-vuotiaille on ehdottomasti harkitsemisen arvoinen ehdotus.
